Jouluksi neuloin asiakkaalle keltaisen nutun. Harmikseni en muistanut sitä kuvata lainkaan, miten ihmeessä niin pääsikin käymään? Samainen rouva tilasi nyt isommalle pojalle neulepuseron. Minä vaan hätiköin ja unohdin, että sen piti olla pusero. Neuloin sitten villatakin.
Langaksi valikoin TeeTeen Tundra-langan, joka on kylläkin sukkalanka, mutta käy aivan hyvin muuhunkin tarkoitukseen. Pojan väritoiveen mukaisesti valitsin punaisen langan. Tundra on aivan kertakaikkisen miellyttävä neulottava, pehmeä ja kierteeltään hyvä.
Kun kävi ilmi, että olin tehnyt vääränlaisen neuleen, mietin, että vaihdanko nappien paikalle vetoketjun, mutta päätin sitten kuitenkin tehdä kokonaan uuden. Onhan siinä kova työ, mutta asiakkaan tyytyväisyys on kuitenkin pääasia.
Nyt minulla on siis myynnissä 128/134 kokoinen kirkkaan punainen villatakki. Hinta 70 euroa.
Pellavasydämen Mervi
ps. Neuvolakoti-blogiin on tullut uusi kertomus
sunnuntai 31. tammikuuta 2016
lauantai 30. tammikuuta 2016
Pitsipolvari melkein valmis
Vähänkö olen innostunut ihanista pitsipolvareista, joita tilauksena olen tikuttanut. En malta odottaa niiden valmistumista, vaan esittelen ne teille vaihe vaiheelta. Täältä se alkoi.
Nyt sukat ovat nappeja vaille valmiit. Tähän "kiilaan" virkkasin nappilistan. Se on siis feikki, napit ovat kiinteät, eivät avattavissa.
Tämä on asiakastyö, joten hän sai itse valita napit. Tässä olivat vaihtoehdot:
Olin kuuntelemassa "Elinvoimainen uusi kaupunki" -seminaaria ja tietysti otin sukkapuikot mukaan. En sitten niin millään voi kuunnella ilman, että käsillä on jotain tekemistä. Joku saattaa arvostella, etten keskity kuulemaani, mutta se on aivan päinvastoin. Paremmmin keskityn kutimen kanssa. Minulla oli nämä pitsipolvarit siellä työn alla ja muutamia ihastuksen henkäyksiä kuului... Joku jopa kysyi hintaa. Yrittäjän on oltava esillä aina kun se vaan on mahdollista!
Pellavasydämen Mervi
Nyt sukat ovat nappeja vaille valmiit. Tähän "kiilaan" virkkasin nappilistan. Se on siis feikki, napit ovat kiinteät, eivät avattavissa.
Tämä on asiakastyö, joten hän sai itse valita napit. Tässä olivat vaihtoehdot:
Olin kuuntelemassa "Elinvoimainen uusi kaupunki" -seminaaria ja tietysti otin sukkapuikot mukaan. En sitten niin millään voi kuunnella ilman, että käsillä on jotain tekemistä. Joku saattaa arvostella, etten keskity kuulemaani, mutta se on aivan päinvastoin. Paremmmin keskityn kutimen kanssa. Minulla oli nämä pitsipolvarit siellä työn alla ja muutamia ihastuksen henkäyksiä kuului... Joku jopa kysyi hintaa. Yrittäjän on oltava esillä aina kun se vaan on mahdollista!
Pellavasydämen Mervi
perjantai 29. tammikuuta 2016
Liian innokkaat koirat ja koiran pissittäjät
En minä lemmikkejä vihaa. Mutta en minä niitä omalle tontilleni oikein halua. Mieheni vielä vähemmän, kun ne eivät oikein kunnioita hänen istutuksiaan. Tuija-pensas on esimerkiksi sellainen, että siinä alkaa hyvin pian näkyä tummummista (ja kuolemista) siinä kohtaa, minkä lenkkeilevät koirat ovat merkanneet.
Mieheni laittoi tämän uuden tontin nurkkaan koirille kieltolapun. Oikein hauska tarina on eräästä rouvasta, joka arveli, että kyltti on heidän koiraansa varten laitettu. Hän on kuulemma sille jo monta kertaa sanonut, että "ei siihen saa..." mutta kun se ei usko. Ilmeisesti tiesi koiransa osaavan lukea?
Eräs asiakkaani halusi samanlaisen kyltin itselleen ja minä tietysti toivetta toteuttamaan... Paikallinen mainostoimisto teki muutaman kyltin ja nyt niitä on Pellavasydämessä myynnissä.
Mieheni laittoi tämän uuden tontin nurkkaan koirille kieltolapun. Oikein hauska tarina on eräästä rouvasta, joka arveli, että kyltti on heidän koiraansa varten laitettu. Hän on kuulemma sille jo monta kertaa sanonut, että "ei siihen saa..." mutta kun se ei usko. Ilmeisesti tiesi koiransa osaavan lukea?
Eräs asiakkaani halusi samanlaisen kyltin itselleen ja minä tietysti toivetta toteuttamaan... Paikallinen mainostoimisto teki muutaman kyltin ja nyt niitä on Pellavasydämessä myynnissä.
Ethän pissitä koiraasi tässä. Pensas ei tykkää siitä. Kiitos!
Ja toinen: Ethän pissitä koiraasi tässä. Kiitos!
Koko näille kylteille on A4 ja materiaali on jotain muovikennoa.
Valmistajan mukaan kestää pakkaset ja sateet.
Pellavasydämen Mervi
torstai 28. tammikuuta 2016
Komiat on puikot!
Jotkut teistä varmaan muistaakin jättipuikot, jotka puuseppä teki harjanvarresta.
Moni asiakas niitä ihastelee.
Nämä ovat vain rekvisiittana oven päällä heti sisääntullessa. Sen sijaan tänään posti toi ihan oikeita neulomiseen tarkoitettuja puikkoja. Aika komioita nämäkin, mutta paaaaaljon kevyempiä!
Prymin pitkät ja paksut puikot, kokoa 20,0 mm ja 25,0 mm. Pituutta puikoilla on 40 cm.
Prymin paksut pyöröpuikot, kokoa 20,0 mm ja pituutta näillä on 80 cm.
Nyt torkkupeittoa neulomaan!
Pellavasydämen Mervi
keskiviikko 27. tammikuuta 2016
Taas vaan uutta tutkimusta
Tänään mieheni tuli töistä ja sanoi: "Olet sitten kuulemma kirjoittanut minusta jotain?" Apua, kerkes jo sydän hypätä kurkkuun.... Mutta tottakai se oli kehuja. Joku siellä verotoimistossa siis lukee blogiani - hei vaan sinulle! Olis NIIN KIVA joskus saada vaihtaria, niitä kommentteja. Etenkin tällaiset "tutut" tuntemattomat. Kerropa, mistä olet löytänyt blogiini - Aarre ei osannut kertoa, että oletko käsityöihmisiä....
Tämän aikaa sitten kokeilemani kuvaharjoitelman nimi on "aarresydämessä".
Seuraavaksi tytär tietysti kommentoi, että mitä ihmettä se äiti...
Nykyään et voi valita, koska ajanvarauksen kanssa sairauksistasi. Tosi kiva vastata jossain ihmisvilinässä puhelimeen ja alkaa selittää, minkä takia olet lääkäriaikaa varaamassa. Ihmettelen, miten ihmiset pystyvät kesken työpäivän hoitamaan tuollaisia asioita. Eihän kaikilla työpaikoilla saa edes yksityispuheluja hoitaa. Miten kaupan kassa vastaa puhelimeen kesken asiakkaan palvelemisen? Tänään minunkin asiakkaani joutui odottelemaan, kun en voinut lääkärille "lyödä luuria korvaan".
Lääkärini soitti lonkan magneettikuvauksen tuloksista. Lonkka on tiukasti paikallaan, ei ole minkäänlaista irtoamisen merkkiä. Hhyhmhm. Siinä sitä taas ollaan minun 100%:n tietämykseni kanssa. Niin olin varma, että on irti.... Tottakai tämä on upea tilanne ja helpotuksen huokaus. Mutta jostain pitää kuitenkin löytää syy jatkuvaan, sietämättömään kipuun. Tai ainakin parannuskeino, mikä tod.näk. tarkoittaa entistä vahvempaa lääkitystä.
Ihana lääkärini lupasi laittaa kiireellisenä johonkin EMG-tutkimukseen tai mikälienimeltään. Sellainen hermoratatutkimus, missä olen vuosia sitten ollutkin. Neuloja jalkapohjiin ja jotain sähköä... ei ole lääkärinkään mielestä "kiva" tutkimus.
Mutta. Mitä minä sillä tiedolla teen, että selkä on sökö? Tai että välilevyt on rapistunut? Mihinkään selkäleikkaukseen mene. En.
Mervi
Tämän aikaa sitten kokeilemani kuvaharjoitelman nimi on "aarresydämessä".
Seuraavaksi tytär tietysti kommentoi, että mitä ihmettä se äiti...
Nykyään et voi valita, koska ajanvarauksen kanssa sairauksistasi. Tosi kiva vastata jossain ihmisvilinässä puhelimeen ja alkaa selittää, minkä takia olet lääkäriaikaa varaamassa. Ihmettelen, miten ihmiset pystyvät kesken työpäivän hoitamaan tuollaisia asioita. Eihän kaikilla työpaikoilla saa edes yksityispuheluja hoitaa. Miten kaupan kassa vastaa puhelimeen kesken asiakkaan palvelemisen? Tänään minunkin asiakkaani joutui odottelemaan, kun en voinut lääkärille "lyödä luuria korvaan".
Lääkärini soitti lonkan magneettikuvauksen tuloksista. Lonkka on tiukasti paikallaan, ei ole minkäänlaista irtoamisen merkkiä. Hhyhmhm. Siinä sitä taas ollaan minun 100%:n tietämykseni kanssa. Niin olin varma, että on irti.... Tottakai tämä on upea tilanne ja helpotuksen huokaus. Mutta jostain pitää kuitenkin löytää syy jatkuvaan, sietämättömään kipuun. Tai ainakin parannuskeino, mikä tod.näk. tarkoittaa entistä vahvempaa lääkitystä.
Ihana lääkärini lupasi laittaa kiireellisenä johonkin EMG-tutkimukseen tai mikälienimeltään. Sellainen hermoratatutkimus, missä olen vuosia sitten ollutkin. Neuloja jalkapohjiin ja jotain sähköä... ei ole lääkärinkään mielestä "kiva" tutkimus.
Mutta. Mitä minä sillä tiedolla teen, että selkä on sökö? Tai että välilevyt on rapistunut? Mihinkään selkäleikkaukseen mene. En.
Mervi
Pitsiä, pitsiä neuloen
Sain facebookin kautta tilauksen pitsisukista. Kylläpä tulee romanttiset!
Langaksi valitsin Tekstiiliteollisuuden Pallas -langan. Puikkosuositus on 3-3,5 eli suunnilleen Nalle-langan paksuinen, mutta paljon pehmeämpi. Jostain syystä ei siltä istumalta löytynyt sopivia puikkoja miljoonan muun joukosta, joten otin iskemättömät - ja myös kokeilemattomat - KnitPron puikot kokoa 3. Hiukan ehkä tavallista terävämpi kärki, mutta vallan mainiot.
Tuosta langasta vielä: suosin ehdottomasti näitä Teeteen Pallasta ja Sallaa, jotka vastaavat Novitan Nallea ja Seiskaveikkaa. Tällä viikolla sattui kummallinen juttu. Yksi asiakas palautti Pallas-langat, koska ei pystynyt niitä neulomaan. Pölisee kuulemma ikävästi nenään. Nalle-lanka sen sijaan sopii hänelle. Yleensä kun kaikki sanovat juurikin päinvastoin. Mutta mistä noista langoista kans tietää, mitä allergeeneja niissä on? Joillekin saattaa tietty väri aiheuttaa ongelmia.
Malli on erittäin helppo, pelkkiä oikeita ja nurjia, langankiertoa ja kavennusta. Kun kuvio on vain 7 silmukan ja neljän kerroksen kokoinen, sen oppii hyvin pian ulkoa. Sitten vaan samaa toistetaan... En tapaa tehdä polvisukkiin kavennuksia ja tämäkin malli näytti kuvassa tasapaksulta.
Eikö tulekin kauniit sukat romantikolle?
Pellavasydämen Mervi
Langaksi valitsin Tekstiiliteollisuuden Pallas -langan. Puikkosuositus on 3-3,5 eli suunnilleen Nalle-langan paksuinen, mutta paljon pehmeämpi. Jostain syystä ei siltä istumalta löytynyt sopivia puikkoja miljoonan muun joukosta, joten otin iskemättömät - ja myös kokeilemattomat - KnitPron puikot kokoa 3. Hiukan ehkä tavallista terävämpi kärki, mutta vallan mainiot.
Tuosta langasta vielä: suosin ehdottomasti näitä Teeteen Pallasta ja Sallaa, jotka vastaavat Novitan Nallea ja Seiskaveikkaa. Tällä viikolla sattui kummallinen juttu. Yksi asiakas palautti Pallas-langat, koska ei pystynyt niitä neulomaan. Pölisee kuulemma ikävästi nenään. Nalle-lanka sen sijaan sopii hänelle. Yleensä kun kaikki sanovat juurikin päinvastoin. Mutta mistä noista langoista kans tietää, mitä allergeeneja niissä on? Joillekin saattaa tietty väri aiheuttaa ongelmia.
Tähän kohtaan tulee vielä virkattu pitsireuna ja puunapit.
Malli on erittäin helppo, pelkkiä oikeita ja nurjia, langankiertoa ja kavennusta. Kun kuvio on vain 7 silmukan ja neljän kerroksen kokoinen, sen oppii hyvin pian ulkoa. Sitten vaan samaa toistetaan... En tapaa tehdä polvisukkiin kavennuksia ja tämäkin malli näytti kuvassa tasapaksulta.
Eikö tulekin kauniit sukat romantikolle?
Pellavasydämen Mervi
tiistai 26. tammikuuta 2016
Inhottavaa
Mikä on sun mielestä inhottavin terveyden/sairaanhoidollinen toimenpide?
Juu, kävin jo molemmissa niissä. Eilen toisessa ja tänään toisessa.
Mieheni saa kuulla joka päivä valituksiani; jos ei ole vilu niin sitten olen kipeä jne. Muutaman kerran olen marmattanut myös siitä, miten helpolla hän pääsee. Ymmärrän, ettei todellakaan ole helppoa olla minun puolisona, mutta tarkoitan siinä mielessä, että hän on vain kerran 60-vuotisen elämänsä aikana ollut yhden yön sairaalassa, kun sairasti keuhkokuumeen - eikä mitään muuta.
Tähän ikään päästyäni olen jo lähes tottunut siihen, että milloin mitäkin paikkaa ronkitaan. On pitänyt unohtaa häveliäisyys ja yksityisyyden varjeleminen, kun "vieraat miehet" kopeloi sieltä ja täältä. Yäk! Kaksi hyvää puolta olen keksinyt noista inhottavista toimenpiteistä - se, ettei mitään vakavaa vikaa löydy ja se, että seuraavana päivänä osaa taas nauttia tavallisesta arjesta.
Nyt on niin ihanaa, kun saa syödä mitä haluaa ja silloin kun haluaa!
Olen oppinut kestämään kipua ja sietämään tukalaa oloa. Paras konsti siihen on ajatella, että huomenna tähän aikaa se on ohi, tai tunnin päästä pääsen kotiin tai viisi minuuttia, ja sitten pääsen pois.
Huomenna kuulen vastaukset lonkan magneettikuvista ja siitä riippuukin sitten moni muu toimenpide. Joka tapauksessa leikkauksia on edessä, lääkärit vain priorisoivat leikkuujärjestyksen. Mutta tänään saan olla kotona, minulla on mukava työ, ihanat asiakkaat, kivoja tilaustöitä odottamassa ja ihanarakas puoliso, joka tulee ihan kohta kotiin laittamaan jotain syötävää. Ja minä saan istua passattavana - kyllä mun kelpaa!
Mervi
Juu, kävin jo molemmissa niissä. Eilen toisessa ja tänään toisessa.
Mieheni saa kuulla joka päivä valituksiani; jos ei ole vilu niin sitten olen kipeä jne. Muutaman kerran olen marmattanut myös siitä, miten helpolla hän pääsee. Ymmärrän, ettei todellakaan ole helppoa olla minun puolisona, mutta tarkoitan siinä mielessä, että hän on vain kerran 60-vuotisen elämänsä aikana ollut yhden yön sairaalassa, kun sairasti keuhkokuumeen - eikä mitään muuta.
Tähän ikään päästyäni olen jo lähes tottunut siihen, että milloin mitäkin paikkaa ronkitaan. On pitänyt unohtaa häveliäisyys ja yksityisyyden varjeleminen, kun "vieraat miehet" kopeloi sieltä ja täältä. Yäk! Kaksi hyvää puolta olen keksinyt noista inhottavista toimenpiteistä - se, ettei mitään vakavaa vikaa löydy ja se, että seuraavana päivänä osaa taas nauttia tavallisesta arjesta.
Nyt on niin ihanaa, kun saa syödä mitä haluaa ja silloin kun haluaa!
Olen oppinut kestämään kipua ja sietämään tukalaa oloa. Paras konsti siihen on ajatella, että huomenna tähän aikaa se on ohi, tai tunnin päästä pääsen kotiin tai viisi minuuttia, ja sitten pääsen pois.
Huomenna kuulen vastaukset lonkan magneettikuvista ja siitä riippuukin sitten moni muu toimenpide. Joka tapauksessa leikkauksia on edessä, lääkärit vain priorisoivat leikkuujärjestyksen. Mutta tänään saan olla kotona, minulla on mukava työ, ihanat asiakkaat, kivoja tilaustöitä odottamassa ja ihanarakas puoliso, joka tulee ihan kohta kotiin laittamaan jotain syötävää. Ja minä saan istua passattavana - kyllä mun kelpaa!
Mervi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
