Intohimona käsityöt

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Matonkuteen monet muodot

Matonkuteesta on tullut hittituote! Materiaali, johon lienee jokainen käsitöitä tekevä jo tutustunut. 

Perinteisesti matonkude on leikattu kotona vanhoista vaatteista, lakanoista jne. Trikookuteet on yleensä vyyhditetty. Toiset vyyhdit on helpommin kerittävissä kuin toiset.

Minä saan kyllä useimmiten selvänkin näköisen vyyhdin aikamoiseen sotkuun. Vaikka käytössä olisi oikeat vyyhdinpuutkin, yleensä hyödynnän lähimmän selkänojallisen tuolin. 

Halvemmat kuteet on pakattu muovipussiin sellaisenaan. 
Tästä kuteesta (kuva alla)  käytämme nimitystä aloittelijan kude, sillä se on ihanteellista virkata. Kude on sopivan paksua, pehmeää, sopivasti joustavaa ja kaunistakin vielä. Tämä kude tulee minulle yli 20 kilon säkeissä. Ensi alkuun kude on hyvin kerittävissä, mutta pikkuhiljaa työ vaikeutuu ja lopulta kude on yhtä sotkua. Tässä kuvassa on mukana Ripsa, joka oli putiikissa harjoittelijana, mutta teki muutaman työpäivän myös meillä kotona.  Minä selvittelin ja Ripsa keri. Myymme kuteen ainoastaan valmiina kerinä, sillä muuten sitä on hankala saada "poikki". 


 Iso helpotus oli, kun markkinoille tulivat rullakuteet. En tiedä, millä nimellä muut tätä kutsuvat, mutta minä olen lanseerannut sen asiakkailleni rullakuteena. 
 


Viimeisin löytöni on tällainen. Minkähän nimen tälle keksisi, kun ei se voi enää olla rullakude. Kelakude?


Tämä on kaikkein helppokäyttöisin, jos vaan malttaa pitää kelan koossa. 

Hinta näissä kuteissa menee juuri tässä järjestyksessä. Kelakude on kaksi kertaa niin kallista kuin vyyhtikuteet. Tietenkin. 

Olenkin jo jossain postauksessa kertonut, että teen isoa tilausta. Pikkukoreja pitäisi olla kesällä tilauksen mukaan 109 valmiina. Nyt niitä on 28.


Nämä korit odottelevat vuoria, ehkäpä tänään alan siihen duuniin. Tässä muutama vaihtoehto:

Kuvassa mukana söpöt lastenkankaat, joista pitäisi tehdä lakanasettejä.

Isä kyllä opetti, ettei pyhätyöllä ole siunausta. Lapsena en saanut virkata sunnuntaina! Sitä paheksuttavampaa se on nyt, kun virkkaus on  nimenomaan työtäni.
Mervi

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Tykkääks joku?

Jostain kirpputorilta tai kierrätyskeskuksesta olen kotouttanut tälläiset kangastabletit. Lienee aitoa retroa 70-luvulta. Niinkuin olen jo kertonutkin, en itse ole erityisen ihastunut nuoruuteni tyyliin.Miksiköhän sitten otin?


Jos tykkäät näistä, saat postikulujen hinnalla. Itsekin voisin ne kyllä hyödyntää kankaan ja pitsit, mutta jos sinä käytät näitä tällaisenaan, niin se on parempi vaihtoehto. Pitsi on käsinvirkattu ja luulen, että liinat ovat käyttämättömät. En muista montako näitä on ollut, löysin vain 3, mutta jos löydän yhden lisää (voisi kuvitella että olisi neljä ollut) niin sekin tulee mukaan. Laita siis kommenttia, jos haluat nämä pöydällesi.

Tuossa kuvassa näkyy taas nuukuuteni: en raaski kuihtuneitakaan kukkia heittää roskiin, 
vaan hetki niitä vielä ihastellaan pätkittynä.
Mervi

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Pitääkö käsitöistä maksaa veroa?

Tämä taitaa olla kaikkein suosituin kirjoitukseni. Nyt minua kiinnostaisi, mistä lukijat tänne tulevat? Olisitko kiltti ja kertoisit kommenttina, mistä sait vinkin tai linkin tähän blogiin ja tähän kirjoitukseen?

Olen perustanut uuden blogin pelkästään käsityöläisen verotusta valaisemaan. Verotusblogi.

Olen kirjoittanut käsitöiden veronalaisuudesta kirjoittaessani myyntitilistä. Eräs lukija halusi vielä tarkennusta asiaan ja lupasin kirjoittaa aiheesta tarkennuksen/kertauksen. Tässä siis kertaus. Kertaus on opintojen äiti.
 
Olen kertonutkin, että työurani tein verotoimistossa, mutta monet asiat ovat sen jälkeen muuttuneet enkä ole tietojani päivittänyt. Tässäkin asiassa siis käännyin puolisoni puoleen, joka työskentelee verotoimistossa arvonlisäveron asiantuntijana ja toimii myös paikallisen verotoimiston esimiehenä, joten hänen sanaansa voin luottaa (eikös virkamiehiin aina...?)

Tein myös kokeen. Soitin verotoimiston palvelunumeroon 020 697 054. Tämä numero on tarkoitettu palkansaajille (yrittäjille on oma numero, arvonlisäverolle omansa jne...) Puhelu ohjautuu valtakunnalliseen numeroon, joten omasta verotoimistosta tässä numerossa ei tod.näk. vastata. Joskus se on ihan toivottavaakin - voi soittaa anonyymina. Kysyin, että "pitääkö käsitöiden myymisestä maksaa veroa?" Vastaus oli että kyllä. Jatkoin: "Eikö ole olemassa joku raja, minkä jälkeen vasta veroa menee?" Ei ole. "No, mitä sitten pitää tehdä, jos on tuloja käsitöiden myymisestä?" Virkailija kertoi, miten tulot ilmoitetaan veroilmoituksella.


Nämä kaksi viranomaista vahvistivat vielä sen käsityksen, minkä jo aiemminkin ilmaisin:
Kaikki käsitöiden myyminen on veronalaista tuloa. Ilman minkäänlaista alarajaa.

Jokaisen myyntituloja saavan käsityöläisen kannattaa opetella ainakin sen verran kirjanpitoa, että laittaa ylös
- tapahtumien päivämäärän
- ostot 
- myynnit

Kaikki tulojen saamiseksi syntyneet kulut voi vähentää. Neulat, langat, kankaat, puikot, ohjeet, myyntipaikan vuokra, sähkö jne. nämä vähennetään tuloista. Kalliimpien esim. ompelukoneiden ostot voidaan jakaa useammalle vuodelle, verotoimistosta kannattaa kysellä neuvoa tällaisessa tapauksessa. Kotona työskentelevän on mahdollista tehdä myös työhuonevähennys.

Tulot menoilla vähennettynä, eli voitto, lisätään veroilmoitukseen kohtaan 1.4. muut ansiotulot.


Jos joku ei saa mitään muuta tuloa kuin käsitöiden myyntitulot - ei siis opintorahaa, työttömyys- sairaus-, tai äitiyspäivärahaa, ei eläkettä eikä ollenkaan palkkatuloja, niin ainoastaan tällöin on olemassa tuloraja, jonka alle veroa ei vielä mene. Tämä koskee muitakin tuloja - hyvin pienen eläkkeen saaja ei joudu maksamaan veroa. Silloinkin tulo on verotettavaa. (Veroa vaan ei mene, jos vähennykset ovat yhtä suuret kuin tulot)

Tässä kaikessa puhutaan siis tuloverosta. Toinen asia on arvonlisävero (ennen puhuttiin liikevaihtoverosta). Siinä on olemassa raja 8500 euroa. Jos yrittäjän kokonaismyynti = liikevaihto ylittää tuon summan, hän on arvonlisäverovelvollinen. Mutta se onkin sitten aivan toinen juttu. Siihen puutun vain, jos joku lukijoista erikseen pyytää...

Että näin, amatöörimäisesti esitettynä. Epäselvää?
Lisäys 9.10.15  Verotusasioita käsitellään hiukkasen laajemmin toisessa blogissani: http://verotusblogi.blogspot.fi/


ps. Kaikille omille myyjilleni kerron, että minä en koskaan tarkista kenenkään kohdalla, onko hän ilmoittanut pienet sukankutomistulonsa verottajalle, enkä missään tapauksessa niitä myöskään verotoimistoon ilmoita. Jokainen huolehtikoon ja päättäköön itse.

Näin kuivan tekstin jälkeen pitää lisätä jotain mukavaa. Em. verottajan kanssa avioliittovuosia tuli tällä viikolla täyteen 34 ja sain ruusukimpun sävy sävyyn keittiön verhojen kanssa. Tässä kuvassa kyllä jo vähän nuupahtaneita...





torstai 19. huhtikuuta 2012

Nyt olen tyytyväinen itseeni

Jippii! Yksi keskeneräinen työ on saatettu valmiiksi. Kiitos Suden, joka antoi hyvän vinkin...


 Tästä työstä puuttui vain yksi lehti, jonka ihan itse - omin käsin - kirjoin valmiiksi. Enkä usko, että sitä kukaan erottaa muista. Sitten ompelin siihen vetoketjun, reunat kiinni ja tadaa.....

...siitä tuli sohvatyyny. Itse asiassa se sopii  väriensä puolesta meidän olohuoneeseen mitä parhaimmin. Verhoissa on  juuri nuo samat värit. En osaa päättää, kummin päin kuvio kuuluu, ei kai sillä väliä?


Mitähän tästä tykkäisi se, joka työn on aloittanut?

Hei, nyt puuttuu vielä kolme - 3- lukijaa ja sitten arvotaan! Tiedän, että säännöllisiä lukijoita on enemmän, mutta kuka uskaltaa tunnustautua julkisesti?

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Nyt tuli raja vastaan!

Edellisessä postauksessa esittelemäni kirjontatyöt on jo hiukan edistyneet. Etsiessäni sopivia lankoja löysin lisää keskeneräisiä töitä, löytöjä, joita en muistanut olevan olemassakaan. Yksi keskeneräinen kirjottu liina ja sitten tällainen  taulu "Syystunnelmia".












Tähän minä en kykene. Liian paljon kesken, eikä taida lopputulos olla kuitenkaan mieleinen? Mitäs luulette, löytyykö ketään, joka olisi kiinnostunut tällaisesta?

  xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Nouseva Myrsky- blogissaan Liisa antoi minullekin haasteen  johon nyt vastaan. Kyse on leikkimielisestä yrityksestä rikastuttaa kirjoitettua tekstiä esim. blogissa. Yrityksestä nimenomaan, sillä pidän itseäni niin tosikkona, että tuollainen vetää vakavaksi.

Mutta siis, tässä minun "revittelyni" aiheesta:

köyhä kuin kirkonrotta
köyhä kuin kirkon päästäinen
köyhä kuin kiasman päästäinen
turha kuin kiasman tupajumi.

Syö kuin hullu puuroo
syö kuin hullu mannavelliä
syö kuin maaninen mannavelliä
syö kuin maaningan maitopoika mannaryynejä.

Suu käy kuin singeri
Jalat vispaa kuin  husqvarnan tikki
sydän hakkaa kuin pfaffin neula
Ajatus selvä kuin saumurin langat.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Kipputoriaarteita ja kirjontaa

Tässä muutama kierrätyskeskuksesta ilmaiseksi löytämäni käsityö, keskeneräisiksi jääneet kaikki. Liekö tekijä tuskastunut työhön ja aikansa säästettyään päättänyt poistaa näkyviltä? Vai onko tekijämummo kuollut ja perikunta ei ole osannut antaa näille arvoa?


Valkoiseen puuvillakankaiseen liinaan on kirjottu kaksi kukkakimppua molempiin päihin, pellavaisessa kuvio on vai toisessa päässä. Ehkä alunperin oli tarkoitus kirjoa sama kuvio molempiin päihin, mutta kesken on jäänyt. Mikä sen käyttötarkoitus voisi olla, jos kirjonta on vain toisessa päässä? 


Ei, ei nämä liinat ole vielä käytössä, vaikka olenkin kuvannut ne ruokapöydällä.

Tuo valkoinen on aika jännästi tehty: ensin on kukkakuvio painettu kankaalle ja sitten kuvion päälle kirjottu.


Pellavainen työ on kirjonnankin osalta keskeneräinen ja työn viimeistely puuttuu, reunat on vain siksakattu.


Kolmantena todellinen aarre, ainakin minun mielestäni.  Alla on lavastettu kuva mukamas työn tekemisestä. (Työ oli esillä museon joulunäyttelyssä, johon olin kattanut pöydän vanhoilla käsitöillä)





Kangas on aika rouheaa pellavaa ja käsin kudottu. Keskellä liinaa on käsin ommeltu sauma.




Valitettavasti kankaaseen on tullut jotain likaa, näyttäisi vähän ruosteelta?


Tässä on keskuskuvio
Liinan keskuskuviokin on keskeneräinen. Lisäksi nurkissa näkyy kuvion piirrosta, mutta se on osittain hävinnyt, eikä yhtään neljästä kuviosta ole aloitettu.

Liinan ympäri on virkattu pitsi pellavalangasta, se on vain osittain ommeltu kiinni työhön.

Nyt pitäisi päättää, mitä näille tekisi? Nuo kaksi ensimmäistä eivät välttämättä tarvitse kuin reunojen huolittelun. Mutta tämä iso. Mitäs tuumaatte, olisiko se ihan hassua, jos liinaa käyttäisi keskeneräisenä? Ompelisi vain reunat ja reunapitsin valmiiksi, mutta jättäisi kuvion sikseen?

En ole ollenkaan kirjoja ja luulen, että eron huomaisi, jos minä tekisin kuviot valmiiksi. Eikä siitä kyllä mitään tulisikaan. Vaatii liikaa keskittymistä, kärsivällisyyttä, huolellisuutta, taitoa ja aikaa. Kortilla nuo kaikki.

Valokuvaustaidon haluaisin hankkia. Tässäkin on oikein typerä kuvakavalkaadi - sama kohde, mutta jokainen kuva eri värinen. Yritin korjata, mutta sama juttu...

XXXXXXXX

Kiukustuin itseeni, kaappasin liinat kainalooni, ajattelin kuvata kaikki uudelleen ja olin jo menossa niitä silittämään, mutta sitten tulin järkiini - turha vaiva! Sen ajan voisin käyttää tilauskorien virkkaamiseen. Menin siis pitkäkseni, katsoin telkkarista "blogistania"- ohjelmaa ja sainkin muutaman pikkukorin valmiiksi. Niitä pitäisi kylläkin olla 109 valmiina kesään mennessä. Kuinka kauan vielä on kesään?

Korjaus aiempaan kirjoitukseen

Muutama postaus taaksepäin, juttuun "Myyntitili ja Verotus" oli puikahtanut arvonlisäveronlaskentavirhe. Alunperin sanoin miehelleni, joka työskentelee arvonlisaverotuksen asiantuntijatehtävissä, että hän saa tarkastaa tuon tekstini. Kun ei toinen oikein vaikuttanut innostuneelta, jätin sen toteuttamatta. Hihii...aina on syy löydettävä jostain muualta ja nyt se on siis hän! Pöh, kyllä minunkin pitäisi alv:in laskeminen hallita ja muistikatkojen varalta pidän laskentakaavioita näkösällä. 

Joku todella innostunut anonyymi oli lukenut tekstiäni sunnuntain vastaisena yönä klo 4.10, havainnut virheen ja oikaisi sen kommentillaan. Kiitos hänelle takkaavaisuudestaan! Korjasin kirjoituksen heti. Tässä vielä linkki, mistä voi varmistaa oikean laskentatavan. Paitsi, että  laskurissa on vanha alv 22 %, sen paikalle pitää siis nykyään laittaa 23 %.  Tuliko selväksi?