Virkkausharjoituksia

Työharjoittelijan eilinen päivä oli todella harjoituksen täyteinen. Eräs asiakkaani vihjasi, että Avussa on pöytätabletin ohje. Kävin lehden ostamassa ja sen ohjeen kanssa harjoittelimme pylväiden tekemistä. On ilo katsoa innostunutta virkkaajaa! Ei haitannut, vaikka meni vähän "ylitöiksiksin" kun piti saada projekti valmiiksi.

Alku oli - niinkuin aina - hankalaa, mutta viimeiset kerrokset Ripsa osasi ihan itse lukea ohjeesta. Hyvä Ripsaaaaa!

Tein kokeiluja erivahvuisista langoista. Turkoosilla kalalangalla tehtynä tabletti jää kupinaluseksi. Vihreä Sublime-lankainen oli muuten kaikkein ihanin virkata, mutta ei tämäkään kokonsa puolesta käy alkuperäiseen tarkoitukseen. Punainen moppilanka olisi varmaan ihan hyvä, mutta tuo työ jäi puolitiehen. Ylin, harmaa, on rullakudetta ja siitä tulisi 35 cm halkaisiljaltaan, kuten ohjeessa on tarkoitus. Nyt tuo Ripsan työ on kesken ja vaatii vielä höyryttämistä tai jotain...

Tässä siis erittäin helppo ohje, tällaisen väsää "muutamassa minuutissa".

__________________________________________________________

Erittäin epätavallista, että olen ylhäällä näin aikaisin. Kello oli kuusi, kun ovi pamahti ja minä ihmettelemään, että tuleeko joku remonttimies ovikelloa soittamatta. Se olikin mieheni, joka vasta lähti töihin! Ensin meinasin kellahtaa takaisin sänkyyn - tai kyllä sen teinkin - mutta kun olin virkeä, päätinkin lähteä hommiin. Jahka saan tämän tehtyä, leikkelen ja ompelen muutaman pipon. Tämän päivän paikallislehdessä on mainos "Päähänpistoja", jossa luvattiin monenlaisia pipoja, myssyjä ja hattuja. Illalla homma jäi kesken. Kesäpipot ja myssyt pitää vielä kaivaa esille talvisäilöstään.

Miten paljon enemmän sitä saisikaan päivässä aikaiseksi, jos nousisi ylös kello kuusi eikä kello kymmenen!

Pellavasydämen Mervi

Kattilat ei käy

Nyt kun meillä on uusi liesi, induktio-sellainen, eivät vanhat kattilat ja pannut enää sovellu. Harmillista heittää pois hyviä pannuja. Kaikkein eniten kaipaan häälahjaksi saatua kerroskattilaa, joka ei ole uuttaspahee, vaikka onkin 40 vuotta vanha.  Siinä keitetään aina perunat ja puuro.

Puustellilta saimme kaupanpäällisinä uuden kattilasarjan. Kaksi isoa kattilaa, yksi kasari ja kaksi erikokoista paistinpannua.

 Mervi

Pieni raha

Tämä ilta oli poikkeuksellinen. Vietin sen taidetalo Pilvilinnassa kenraaliharjoituksissa. Pilvilinna on Raija ja Pentti Nokkalan taidekoti, ainutlaatuinen sekoitus kotia ja taidetta. Paikka, missä voi tutustua naivistitaiteilija Raija Nokkalan taiteentekemiseen ja sen tuloksiin. Joka ikinen paikka talossa sisällä, sen ulkopuolella ja ympäristössä on taiteen kyllästämä. Mihin vain katsot, aina silmiin osuu jotain ennennäkemätöntä.

Ensimmäistä kertaa teatteriryhmä Lentävä Lokki esiintyy em. Pilvilinnassa. Myöhemmin kesällä esitykset siirtyvät kaupungille, meren rantaan. Mutta nyt Nokkaloiden saliin on lavastettu näyttämö ja rakennettu katsomo. Uskomatonta "uhrautumista" taiteen tekemiselle.

Huomenna ensi-illassa on Sirkku Peltolan Pieni raha -näytelmä. Olen hankkinut tähän osan puvustuksesta, osa on näyttelijöiden omaa vaatetusta. Olenhan jo monesti kertonut, miten paljon tykkään puvustamisesta? Tähän - kuten yleensä muihinkin esityksiin - osa puvustuksesta löytyi kirpputorilta ja kierrätyskeskuksesta, mutta jotain olen valmistanut itse.

Päänäyttelijän puvustus oli muuten jo aika hikiseksi käynyt. Ja vähän jo repeytyneetkin. Siksi vauhdikkaat on harjoitukset olleet. Pääsin siis ensi kertaa käynnistämään uuden pesukoneen ja nyt pyykit ovat kuivausrummussa. Mitään käyttöohjeita mistään löytynyt, mutta pyöriii ne!

Vielä tuosta Pilvilinnasta. Kerroinkin isäntäväelle, miten erilaista voi sisustus olla. Meillä kun se on harmaata, harmaata ja harmaata. Ja hiukan mustaa ja valkoista. Nokkaloiden kodissa ei harmaata löydy varmaan mistään - jaa noh, ehkä maalausten kissojen tassuista?

Susannan työhuoneen Susannalle laitoinkin jo kommenttia. Ajattelen usein häntä pohtiessani omaa sisustustyyliäni. Siinä on toinen koti, joka on aivan toisesta ääripäästä kuin meidän. Värikäs, iloinen ja persoonallinen. Saattaa olla että oikeat taiteilijat "vaativat" väriä ympärilleen?

Sisustustyylin muuttaminen on innostavaa - kuin aloittaisi uuden elämän - mutta toisaalta ....hmmm.... kallista? Jopa surullista. Niin paljon tavaraa, mikä ei enää sovi mihinkään. Kuten tämäkin laatikollinen (satunnainen otos purkamattomista tavaroista)

Mun romuromantiikkaa... mihin joutuu kahviprännäri, helmitaulu, itsetehty keramiikka, sika-leikkuualusta jne...? Olemme nimittäin puolison kanssa erimieltä siitä, että voiko jotain tällaista yhdistää moderniin sisustukseen. Minun mielestäni voi, mutta...

Mervi

Suloisia pipoja

Impulssiostona tilasin muutaman trikookangaspakan. Pääsin jo kahta niistä hiplaamaan tarkemmin. Jopa ompelemaan. Kettukangas ja Lintukangas ovat näppituntumalta erittäin laadukkaita kankaita. Napakasti joustavaa.

 Eikös vaan tullutkin näpsäköitä pipoja, kuka haluaa?

Tein monen mallista pipoa, ruttupipoa ja ryppypipoa, tavallista ja turbaania... Näistä suunnittelen seuraavaa näyteikkunaa. Ikkuna täyteen pipoja, ommeltuja, neulottuja ja virkattuja.

Neuvola-kotiblogi on muuten päivittynyt:
 http://pellavasydamenuusineuvolakoti.blogspot.fi/2015/05/keittio-valmistuu-pikkuhiljaa.html


Pellavasydämen Mervi

Golfravintolassa

Meillä Aarre laittaa ruoan. Aina. Jotta hänkin pääsisi välillä toisen laittamaan pöytään, tarjoan silloin tällöin päivällisen jossain paikallisessa ravintolassa. Pakkaa vaan olemaan niin, että ovatten kiinni sunnuntaisin. Toisella yrittämällä löydettiin tänään ruokapaikka Golfkentän viereltä. Ilman opasteita sinne oli jopa hankala löytää. Saliin mahtuu 60 ruokailijaa, tänään meitä oli kaikkiaan kuusi.

Parsa-savulohisalaatti 12 €

En muista koskaan syöneeni parsaa ja näinä päivinä olen sitä tahtonut. Valitsin siis salaattiannoksen, jossa oli parsaa ja savulohta. Eipä mun tartte toista kertaa parsaa saadakaan.

Ongelma näissä ulkonasyömisissä on pieni mahani, pitäisi aina muistaa pyytää puoli annosta. Joskus se onnistuu, ei aina. Tästä annoksesta kykenin syömään vajaa puolet, Aarre söi loput kalat. Harmittavan paljon sitä jäi.

Talon hampurilainen 12,50 €

On se kumma, että vaikka vatta on ipikillilleen täysi pääruoasta, jälkiruoka mahtuu silti. Söimme puoliksi jäätelö-marenki-marja -annoksen. Pakko oli huomauttaa jälkiruoasta (itse Pyykkö paikalla) kun listalla mainitaan "tuoreita marjoja", mutta lautasella oli kuitenkin pakastemarjoja. Niinkuin sen nyt väliä olisi....

Hinnassa tämä Golfravintola pärjää mainiosti muille kaupungin ruokapaikoille. Itse en koskaan valitse ravintolassa hampurilaista - Hesellä kylläkin - joten vaihtoehdot ovat salaattipuolella.

 Jyhkeät on raamit.

Ihana pyhäpäivä. Aamulla oli kroppa jäykkänä kivusta, mutta pakotin itseni lähtemään seurakuntaan. Mieheni oli puhumassa ja ystäväni Riitta Virtanen toi terveisiä Nepalista, jonka maanjäristyksestä hän oli selvinnyt hengissä.

Löysinpä vaan pyhävaatteet jostain laatikosta! Suosin nykyään jostain syystä mustaa, vaikka se ei ollenkaan kalpealle naamalleni sovi.

 Että juu.

Mervi

Tuolit uuteen uskoon

Ostimme olohuoneeseen ruokailuryhmän huutonetistä. Käytetty kalusto maksoi vain 150 euroa ja on malliltaan juuri meidän makuun. Koko olohuone näyttää juuri niinkuin vain vanhojen ihmisten olohuone voi olla! Viereinen keittiö onkin sitten toista ääripäätä, tyylipuhtaasti moderni.

Tuoleja on kuusi. Päällys oli paikkapaikoin nuhraantunut, joten laitoin niihin uudet kankaat. Pitkän miettimisen jälkeen valitsin kankaaksi valkoisen pellavan.

Makuuhuoneeseen valikoitui musta kaunis tuoli, jonka olen joskus itse maalannut ja päällystänyt. Nyt kangas ei sovi väreihin.

Ensimmäiseksi poistetaan vanha kangas. Tarvitaan ruuvimeisseli ja tongit niittien nyhtämiseksi.

En vaihtanut superlonia, koska se on vielä "ihan hyvä". Tämä ei ole missään kiinni.

Seuraavaksi etsitään niittipyssy ja todetaan, ettei siinä ole niittejä... niitä siis metsästämään.

Leikkaan kankaan summanmutikassa n. 7 senttiä leveämmäksi kuin istuin on ja käännän reunaa samalla kun kiinnitän.

Ensin yksi reuna kiinni, sitten kiristys ja seuraava.

Vaikka tässä tuolissa on tuollaiset "puuttuvat nurkat" en anna sen häiritä, mitenkuten kiinnitän kankaan ja leikkaan ylimääräiset pois.

Tässä tuolissa istuinosa vain painetaan koloonsa, se ei ole millään kiinni. Kulmat asettuu ihan nätisti.

Niin tykkään. Tuoli kylläkin siirtyi toiselle seinälle ja tähän tuli valkoinen tuoli. Samasta kankaasta tein vielä kaksi tyynyä sängylle.

Helppoa kuin heinänteko.
Mervi

Hyvä ompelukone?

Muuton yhteydessä nurkista löytyi 6 ompelukonetta/saumuria - ja yksi on vielä jossain piilossa. Kaupungissa ei ole ompelukoneenkorjaajaa, mutta sellainen vierailee silloin tällöin. Pakkasin kolme konetta autoon ja kävin näyttämässä niitä.

Kaikkein kallein koneeni todettiin kaatopaikkakamaksi. Siihen on jo kaksi kertaa vaihdettu moottori ja taas se olisi ollut edessä. Remontti tulisi liian kalliiksi, kun ei enää menisi takuuseen. Älä ikinä milloinkaan osta Viking Emerald -merkkistä ompelukonetta! Ostin sen joskus kymmenen vuotta sitten ja maksoin alennuksilla n. 800 euroa.

Sen sijaan vanha Singer - se pelittää edelleen ja on nyt huollon jälkeen taas kovassa iskussa. Korjaaja sanoikin, että "eihän sitä edes saa hajalle". Rautakone, jota voi käyttää ronskimpaankin ompeluun. Toinen koneeni on Pfaff, jonka olen käytettynä ostanut jostain kirpparilta. Sekin on ihan käypä kone. Nyt vaan tarttis muistaa itse huoltaa - puhdistaa ja öljytä - koneensa.

Niin hassulta kun se kuullostaakin, viime aikoina olen ommellut Lidlistä ostamillani ompelukoneella ja saumurilla. Olen ollut niihin erittäin tyytyväinen, mutta pelkäämpä, että koneenkorjaaja ei tule aikanaan tykkäämään?

Teollisuuskoneen varmaan jokainen ammattiompelija tarvitsisi. Minulla on yksi käytetty ollut, mutta ankarasta opiskelusta huolimatta en onnistunut saamaan siihen edes lankoja paikoilleen, joten annoin eteenpäin. Pärjään kyllä näillä taviskonella.

Elektronista konetta en osta koskaan enää. Luulenpa että olen liian äkkipikainen moisiin hienouksiin. Koneen pitää lähteä liikkeelle silloin kun minä niin haluan, mennä eikä meinata!

Seuraavana päivänä: Aloin ommella Pfaffilla. Ei siinä ollutkaan puolaa eikä puolakoteloa. Nojuu, mainitsihan se korjaaja tästä. Löysin sekä metallisen puolan, että siihen puolakotelon, mutta vielä olis tarvittu rinkula niitten ympärille. Ehkä sellainen jostain täältä löytyy....

Vaihdoin siis Singeriin. Noh. Siitä taas puuttuu poljin ja johdot. Huoh! Sitäkin korjaaja kysyi ja arvelin sellaiset jossain olevan. No tietysti on, kun olen tällä ommellut. Ei siis tullut mitään ompelusta vaan pitää lähteä vanhaan kotiin hakemaan ne Lidlin koneet. Ei muuten, mutta saattaa ehtiä inspis menemään ohi!

Onko sinulla sananen sanottavana tähän ompelukoneasiaan? Kuulen -siis luen- mielelläni.

Pellavasydämen Mervi