Yksin olet sinä pieni ihminen maailmassa

Otsikon lailla tunnen tämänpäiväisen oloni.

Kun tiesin meneväni leikkaukseen ja kuvittelin ainoana vaihtoehtona olevan, että pyörätuolissa tulen takaisin, laitoin vetämään uusintahakemuksen henkilökohtaisesta avustajasta myös kodin puolelle. Työhönhän sitä jo saankin. Puhutaan tässä yhteydessä henkilökohtaisesta avustajasta, joka siis hoitaisi minua ja kotia.

Meillä kävivät vammaispalvelun työntekijät ja paljon aikaa haaskattiin, kun lopputulos oli selvä: en saa henkilökohtaista avustajaa. Minulle kerrottiin, että minun kohdallani ensisijainen apu tulisi kotihoidosta. Kertoivat, että siellä kyllä mielellään esitetaan, että palvelu on vain ikäihmisille, mutta että HE EIVÄT VOI KIELTÄYTYÄ tarjoamasta apua minulle. Siinä kohtaa molemmat tiesimme, että on nimenomaan kyse siivousavusta. Minä vielä kysäisin, että eikö tämä ole juuri sitä apua, mistä vanhukset pahoittelee, että "ne" eivät suostu siivoamaan. Vastaukseksi sain tuon edellä mainitsemani lauseen.

Vammaispalvelusta luvattiin ottaa ko. virkamieheen yhteyttä. Itse sinne kuitenkin jouduin soittamaan, koska mitään ei kuulunut. Vastaus oli selvä: he eivät tarjoa siivousapua.

Miksi ihmeessä ihmistä pompotetaan ja rohkaistaan toiveilla, jotka jo tiedetään turhiksi? Kotihoito nimittäin soitti vammaispalveluun ja sieltä oli vastattu, että kyllä hän arvelikin, ettei se onnistu.... SIIS MITÄ?

Voin kuvitella jatkon. Ensin saan vammaispalvelusta kieltävän vastauksen avustajasta. Perusteluna on, että kotinhoito on ensisijainen palvelun tarjoaja. Sitten kun todetaan, ettei sieltä apua saakaan, joutuu virkailija kirjoittamaan uuden päätöksen ja kehittelemään jonkun muun syyn. Ja niitähän löytyy!

Täällä minä nyt siis kuljen kahdella kepillä ja olen yksin kotona. Osaat kyllä arvailla, minkälaisiin hommiin kykenen. Kyllä jää imuroinnit imuroimatta, petivaatteet vaihtamatta ja tavarat lattialta noukkimatta.

Niin yksin olet sinä ihminen maailmassa ja oman onnesi varassa!
Mervi

Lisäys myöhemmin: tarkemmin kun muistelin, niin minähän olen jo saanut kirjallisen, kielteisen päätöksen asiasta. "Hakemus henkilökohtaisen avun myöntämisestä päivittäisiin toimiin hylätään. Vammaispalvelulain 4§:n mukaan palveluja ja tukitoimia järjestetään toissijaisesti eli silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Kotihoito on sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävä palvelu, jolla pyritään turvaamaan henkilön kotona selviäminen. Hakijaa ohjataankin selvittämään oikeutensa kotihoitoon. ...."

Syksyn parhaat puolet

Vaikka en pidäkään syksystä, on siinä hyviäkin puolia. Ruskan värit, marjat, hedelmät...

Hortensia on komea pensas ulkona. Vanhaan kotiin jäi jättisuuri hortensiapensas, mutta on tänne uuden kodin pihallekin jo pieni puska istutettu. Tässä muutama oksa sisälle tuotuna.

Pyörätuolikassi, jossa saat tavarat sateelta piiloon

Tämä on jatkoa pyörätuolikassin esittelyyn. Silloin unohdin kokonaan läpän. Meinasin sen unohtaa tehdessänikin. Onneksi kangasta riitti siten, että alapuolen laitoin toisen väristä. Asiakas nimenomaan toivoi, että ostokset saa kunnolla piiloon esim. sateelta. Lisäsin läpän ommellessani ja tässä on siitä muutama kuva.

Näistä lenkeistä laitetaan pyörätuolin kahvoihin. Molemmin puolin.

Jos kassi on tyhjä saattaa se raahata pyöriin, tällöin kannattaa kuljettaa jotain vyötä mukana, jolla saa kassin kurottua pienemmäksi.

Mielestäni tämä on aivan täydellinen kassi sellaiselle pyörätuolia käyttävälle, jolla on avustaja mukana. Hintaa kassille on 79 euroa + postimaksut.

Pellavasydämen Mervi

Kotona

On se ihan ihmeellistä, miten hienosti kaikki on tällä kertaa sujunut. Taksin kanssa oli hiukan järjestelyongelmia. Hoitaja tilasi paaritaksin, taksi tuli ja ihmetteli, että minä ilman pyörätuolia olen lähdössä. Sitten hän kyseli, miten selviän portaista. Minä selittämään, ettei meillä ole portaita, että kyllä ihan hyvin sikäli. Ja eihän tällä matkallakaan ole portaita. "Niin, mutta, hm.... taksissa on kaksi porrasta". Auts. Enhän minä niistä selviä millään. Peruutimme takaisin sänkyyn. Tehtiin toinen tilaus ja sieltähän se paaritaksi sitten lopulta tulja oikein hyvä olikin. Niin hyvässä asennossa en ole vielä koskaan matkaa tehnyt!

On se kumma, tai noh, ehkä tämä sukupolvi on kasvatettu kiltiksi ja tottelevaiseksi, vaatimattomaksikin  vielä. Kukaan ei ole sanonut minulle, että taksi on jotenkin MINUA VARTEN, varsinkaan kela-taksi. Nyt kokeilin rajojani ja kysäisin, että jos vaikka voitais hakea - suklaata? Juu, kyllä se vaan passasi. Minä ehdotin, että tämä olisi se apteekkireissu, jota minä en nyt tarvinnut. Eihän Kelan maksamaa taksia nyt tokikaan saa miten vaan käyttää, mutta apteekkireissu on sallittu.

Nyt olen siis kotona ja kovin kiitollinen kaikesta. Pisteenä i:n päälle, mieheni on tämän viikon lomalla. Toki joskus käväisee mielessä, että voiko tämä hyvä jatkua, että ei kai vaan mitään takapakkia?

Blogissani on tällä hetkellä 300-400 kävijää päivittäin. Jostain putkahti mieleeni, että silloin kun olin pitkään sairaalassa, kävijöitä oli yli tuhat päivittäin. Itse luulin noiden aikojen olevan erittäin tylsää luettavaa, mutta jostain syystä olin väärässä. Paljon tylsempää näyttää olevan tavallinen arki kotona ja työssä. Onneksi?

Mervi

Tylsää

Onhan tämä sairaalassa makaaminen tylsää. Katsoo kelloa ja ihmettelee, miten hitaasti se liikkuu. Minulla on kaikki hyvin, joten tuntuu turhauttavaltakin. Kipulääkearsenaali on kyllä mahtava, mutta en sitten myöskään tunne kipua. Jalka liikkuu hyvin, joten pääsen ihan itsenäisesti liikkeelle. Leikkauksen jälkeen Hb oli vain 80, mutta sain eilen kaksi pussia verta ja aamulla mittaus osoitti 95, joten nyt on olo jo freesimpi. Syömisen kanssa ei ole mitään ongelmaa, olen oikein nauttinut erilaisista leivistä - kotona kun en juurikaan syö leipää.

Tänään kyselin kotiinpääsystä hoitajilta ja sain vastaksen, että alkuviikosta. Sitten hoitaja kysyi mitä mieltä itse olen. Sanoin, että lähtisin mielelläni jo huomenna. Saattaa olla, että niin tapahtuu. Varmistuu aamun lääkärikierrolla. Olen minä täällä neulonutkin. Tänään aloitin pipon ohuesta 100%:n villalangasta, joka tuli Pellavasydämeen viime viikolla. Mukanani minulla on lyhyet pyöröpuikot. Olen siirtynyt kokonaan vaihdettaviin päihin ja kaapeleihin. Tässäkin taitaa olla yhdistettynä KnitProta ja KnitPicksiä, ne kun ovat keskenään yhteensopivia. Vallan mainiot kutoa. Kuvat on kertakaikkisen kelvottomat ja väärässä paikassa, mutta kun tällä tabletilla osaa juuri mitään tehdä.

Parhain leikkaus ikinä

Kaikki on mennyt todella hyvin. Torstaina  tulin taksilla neljäksi turkuun. Heti oli hoitaja vastassa ja hoito on ollut koko ajan ystävällista ja potilaan tarpeista lähtevää. Tuttuja hoitajia on paljon, olenhan täällä niin yhtenään ollut. Tostaina otettiin verikokeet. Sitten vaan kulutin aikaa - yhden pipon sain aikaiseksi. Nukuin kohtalaisen hyvin. Tällä kerralla en pelännyt juuri ollenkaan, mikä saattoi johtua siitä, että päätin pyytää nukutuksen. Se sopii  minulle paremmin kuin puudutus. Jos joku ilkeä mielikuva leikkauksesta tai sen epäonnistumisestä alkoi hiipiä mieleeni, lähetin sen heti tiehensä ja aloin miettiä Pellavasydämen joulumyyntiä.

Hassua oli se, että jouduimme kävelemään itse leikkaussaliin. Aina on viety sängyllä. Tässä on kysymyksessä joku säästäminen tai työtapojen uudelleen järjestäminen. Hoitajatkin olivat ihan ihmeissään, kun tämä oli niin uusi asia, tämän kuun alusta alettu. Leikkaussalissakaan en kokenut pelkoa. Ihme. 

Heräämössä olin vain muutaman tunnin ja minut siirrettiin osaston yhteydessä olevalle tarkkailuosastolle. Siellä vielä tarkkailtiin verenpainetta, saturaatiota ja sydämen vointia. Ihmettelin, etten yöllä herännyt noihin mittauksiin. Siellä nukuin yön, aamupäivällä pääsin osastolle omaan huoneeseeni. Lääkäri kävi kertomassa että leikkaus onnistui hyvin, luuta oli tarpeeksi, että saivat proteesikupin monella ruuvilla kiinni.

Nyt yritän saada aikani kulumaan telkkaria katsellen, nettiä seuraten ja on mulla muutama lehtikin luettavaksi. Vielä näkö haittaa neulomista, eikä täällä ole oikein sellaista tuoliakaan missä saisin istua. Kävin suihkussakin, joten kyllä tässä ihan kohta olen ennallaan!

Ruoka on ollut hyvää. Kun säästän leivät niin saan tasattua syömistä: vähän kerrallaan mutta usein. Nyt himoitsen dajm karkkipussia. En yleensä suo suklaata enkä juuri muutenkaan karkkia - paitsi salmiakkiin tulee joskus himo. Odotan kovasti että pääsen kanttiiniin, vielä ei jumppari antanut lupaa... mut voisin mä silti,  jos vaan saisin pyörätuolin.

 Tämä pipo on tehty samasta langasta kuin edellinenkin, jonka esittelin jo. Kuva vaan meni tonne mihin sattuu, enkä saa niitä tällä tabletilla siirrettyä. Olkoon siis noin.

Terveisin Mervi

Pyörätuolikassi

Sain asiakkaalta tilauksen kassista, johon mahtuu viikon ruokaostokset ja jota voi kuljettaa pyörätuolin takana. Ilmeisesti tällaisia ei ole kovin paljon - jos ollenkaan - myynnissä, koska en löytänyt netistä yhtään kuvaa. Suunnittelin mallin saamieni mittojen mukaisesti.

Kassin koko on 50 x 40 x 10 cm. Kankaaksi valitsin enstexin, joka pitää sadetta. Nyt kyllä meni tämä postaus penkin alle. Huomasin jo julkaistuani tämän, että nuo mitat on tässä väärin. Alunperin nimittäin kuvittelin, että asiakas tarkoitti noin, mutta kun aloin ompelemaan, tajusinkin, että leveys ja korkeus ovat väärinpäin. Tällä tabletilla ja täällä sairaalan sängyllä en pysty tätä korjaamaan, joten olkoon nyt noin - otetaan uusiksi myöhemmin.

Avustajaa varten kassiin tulee normaalit kantokahvat.

Oleellista tässä kassissa on kahvat, joista se ripustetaan pyörätuolin työntöaisoihin. Ompelin niitä neljä, jotta kassi ei jää repsottamaan.

Tavallisten kantokahvojen lisäksi kassiin tuli olkahihna.

Tällainen oli suunnitelma:

Koska minulla ei tällä hetkellä ole käytössä pyörätuolia, kävin terveyskeskuksen aulassa testaamassa ja kuvaamassa kassin. Aivan kerrassaan mainiosti näyttää passaavan.

Ai niin, voi harmi, en muistanut ottaa kuvaa jossa olisi näkynyt läppä, jonka alle ostokset jäävät suojaan. Se on tehty kaksinkertaisesta enstexistä, joten ei haittaa sadekaan.

Nyt vaan toivon, että asiakas ja hänen avustajansa ovat yhtä tyytyväisiä kuin minä. 
Käytössä se onnistuminen testataan. Jos ei olisi tullut niin kiire, olisin tehnyt itsellenikin tuollaisen, mutta en ehtinyt. Tämä valmistui eilen illalla ja nyt olen jo täällä Tyksissä odottamassa huomista leikkausta, joka tehdään kuulemma heti aamulla. Hyvä niin.

Pellavasydämen Mervi