Auts!

Tänään alkoi työpäivä huonosti, siis tosi huonosti.

Olin huonossa kunnossa jo kotoa lähtiessäni, tuntui että koko kroppa särkee...Onneksi oli pakko lähteä, varmasti olisin muussa tapauksessa vieläkin peiton alla! Aamu oli putiikissa hiljainen, istuin tiskin takana ja tein paperihommia. Joku putosi lattialle ja aloin sitä nostaa, kurottauduin ja hups, tuoli kellahti nurin! Sinne minä siis putosin lattialle.

On se totta, että muutamassa sekunnissa voi elämä mennä filminauhana silmien edessä. Ehdin silmänräpäyksessä miettiä, että kenet saan täksi päiväksi putiikkiin, miten selviän, jos joudun taas leikkaukseen jne...En pysty jälkeenpäin sanomaan mihin asentoon jalat jäivät, mutta kipua tuntui ainoastaan proteesileikatussa polvessa.

Onneksi ei ollut ketään näkemässä kun raahauduin lattiaa pitkin toisen tuolin ääreen ja ponnistelin itseni seisaalleen. Jos olisi pitänyt mennä nätisti lattialle ja sieltä ylös, se ei olisi onnistunut, mutta kun on pakko, niin kummasti sitä puhtia löytyy!

Kokeilin kävellä, eikä polvi pahalta tuntunut, ainoastaan kummalliselta. Selvisin työpäivästä, joka oli kyllä hiljainen. Välillä havahdun tunnustelemaan, että mikä tilanne, mutta luulenpa, ettei siinä sen kummemmin käynyt. Tuo polviproteesi ei alunperinkään ole ollut onnistunut. Lääkäri olisi uusinut sen jo vuosia sitten, mutta en suostunut ja olen sen kanssa pärjännyt, kun olen lähes koko ajan kulkenut kyynärsauvan kanssa.

Kummallisen toheloksi olen tullut. Kaatumisia tapahtuu aivan liian usein, vähältä piti tilanteita vielä enemmän. Mutta kun vahinko ei tule kello kaulassa. No, tuon tuolin kanssa pitäisi olla varovaisempi, se onkin tuntunut vähän heppoiselta - sellainen pyörällinen työtuoli. Eikä siis enää kurkotteluja...

Onneksi  rymistyksestäni ei ole kuvaa. Tämä on kuva Käsityö-korin kukkaroista, joita meillä on myynnissä.
Nämä ovat olleet huippusuosittuja! Suunnittelen ensi viikon paikallislehteen mainosta ja lähdin liikkeelle tällaisista kuvista, mutta totesin, ettei tuo tumma alusta taida toimia lehtikuvassa. Pitää tehdä toisenlainen asetelma. Kuvassa näkyvät myös kukkaronkehykset. (Laitoin perjantai-aamuna facebook päivityksen noista kehyksistä ja heti ensimmäinen asiakas tulikin niitä kysymään - oli siis mainos paikallaan)

Iloista viikonloppua teille kaikille!

Mervi

Vähän niinkuin jouluna

Neljä pikkupakettia tuli lentopostissa. Lähettäjäksi oli posti merkinnyt "Kiina". Eikä ne edes tullut Kiinasta, mutta sieltä päin kuiteskin...

Ihan tuntui samalta kuin joululahjojen avaaminen. Punaisiin pusseihin vielä pakattukin...

Ikinä en ole aikonutkaan minkäänlaisia koruja tehdä ja nyt kuitenkin tilasin tarvikkeita. Ja helmiä, niitä on kaikenkoisia ja -värisiä!

Oikeesti - ei mun näitä tarvitsekaan tehdä, myytäväksi tilasin. Muutaman satsin olen jo myynytkin. Päänvaivaa on tuottanut näiden pikkutilpehöörien esillepano. Katselin siinä ympärilleni ja yhtäkkiä sen keksin, munakennoista saankin vähällä vaivalla toooosi hienon alustan, hihii!

Kennossa on näytekappale numeroituna. Numero viittaa laatikostoon tuossa yläpuolella. Kaikkiaan 60 erilaista mahtuu tähän torniin. Hinnoittelun yksinkertaistin niin, että keltaisella nuppineulalla on kiinni ne, jotka maksavat 20 snt, punaisella 50 snt ja sinisellä kiinnitetyt maksavat kokonaisen euron. Saas nähdä käykö taas niin, että väliaikaisratkaisu jää pysyväksi?

Muutakin kivaa olen saanut myyntiin ja uusia ideoita on muhimassa, mutta niistä sitten taas myöhemmin.

Olen tällä viikolla ollut vain joka toinen päivä putiikissa, voimat eivät ole riittäneet sen enempään. Muutin jo aukioloaikoja niin, että aukaisen vasta klo 11. Ehdin aamulla jotain touhuta, käydä asioilla tai sitten vain nukkua vähän pidempään. Olen tosi aamu-uninen ja yleensäkin aina uninen - nukkuisin koska vaan ja kuinka paljon vaan...

Lauantain aukioloaikaa lyhennän myös, mutta toisesta päästä. Ensi kuusta lähtien laitan ovet kiinni jo klo 13. Usein on tuntunut, että viimeinen tunti on ihan turhaa, tuskin ketään käy. Mutta huomenna olen putiikissa klo 10-14 ja nyt tuntuukin taas ihan kivalta mennä, kun on ollut välillä kotona! Kotona (= töissä) olen ommellut näppipyyhkeitä.

Mervi

Ps. Jos olisi edessä sellainen työ, että pitäisi keksiä 200 kirjoitusta yrittäjän elämästä, se tuntuisi aivan ylivoimaiselta. Tämä oli kuitenkin jo 202. postaus ja tuntuu, että vasta muutaman olen kirjoittanut!

Banderolli

On siitä jo aikaa, kun posti toi Pellavasydän-banderollin. Tilasin sen Vistaprintistä. Pari viikkoa kesti odottaminen.

Kiinnitys ei onnistunut ollenkaan siten, kun valmistaja on sen tarkoittanut. Nurkissa on kiinnikkeet, joista pitäisi narulla saada kiinnitettyä. Seinässä vaan ei ollut valmiina paikkaa, johon nuo olisi saanut kiinni, joten piti keksiä toisenlainen systeemi.

Isäni joutui taas hommiin. Tässä tuo vajaa kolme metrinen teelmys on putiikin lattialla. Ensin yritettiin selvitä pelkillä naruilla, sitten kiinnitettiin alareunaan rima, joka sattui olemaan liian lyhyt. Ei näyttänyt oikein hyvältä.

Seuraavaksi isäni kävi ostamassa juuri sopivan mittaiset rimat sekä ylä- että alareunaan ja loppujen lopuksi saatiin tuo vinyylinen plakaatti oikein siististi killumaan. Lopputuloksesta ei ole kuvaa. Viimeisessäkin versiossa kiinnitys on narujen varassa. Jotta seinään ei tarvinnut kiinnittää mitään, narut menevät ikkunan välistä ja ovat kiinni ikkunan salvoissa.

En ole tähän täysin tyytyväinen. Ei tuollaisen seinän suuntaisen "kyltin" näkyvyys ole paras mahdollinen. Ohikulkija ei kiinnitä siihen mitään huomiota. Parempi olisi seinästä ulkoneva. Mutta sitä suunnitellessa tämä saa välttää.

Huomenaamuna on aikainen herätys, sillä minulle tulee kaveri, joka aloittaa työpäivän klo 7. Alamme siivota/järjestellä työhuonetta. Minä istun ja komentelen ja toinen tekee...kun en edelleenkään kykene tavaroita kantamaan. Luulen, että stressinikin helpottaa, kun saan paikat järjestykseen.

Oikein mukavaa alkavaa työviikkoa kaikille meille! toivottaa Mervi.....Niin ja hei - kommentoikaa nyt tätä banderolliani! Mitä tykkäätte? Mietin usein, että mitähän te lukijani tuumaatte. Jos päivän aikana pari sataa lukijaa käy sivullani ja vain muutama (kiitos teille!) kommentoi, niin väkisin tulee mieleen, että onko juttuni  mitäänsanomattomia vai miksi tämä jää yksinpuheluksi?

Aaah!

Olen totellut lukijoideni ohjetta ja levännyt. Monta päivää. Ihana sijaiseni Pirkko on pitänyt puotia pystyssä. Toki olen siellä pistäytynyt ja ajatuksissa sitäkin enemmän. JOS oikein lomalomaa aikoisi pitää, pitäisi lähteä pois kotoa, mutta on tämäkin auttanut. Ensiavuksi.

Tänään joimme ensimmäistä (!) kertaa kahvit terassilla. Mieheni otti kuvia kukistaan.

Ja siis mä oikein poseerasin! Että tän parempaan en pysty...ainakaan kun pitää katsoa päin aurinkoa ja yrittää olla siinä sitten siristelemättä ja tukka sekaisin. Maanantaina menen parturiin.

Kohta tulee kutsu syömään - kuulen perunoiden kiehuvan ja paistinpannun tirisevän herkullisesti...sitten voisin yrittää vähän siivota, ehkä, tai sitten menen päivälevolle. Mervi

Väsy

 Tää on nyt ihan väsy. Ja pipi. 

Ei jaksa. Ei huvita.

Mikä neuvoksi?

Raanu

Pariskunta toi näytille raanun. Ensin he kyselivät minun arviotani sen hinnaksi, mutta loppujen lopuksi halusivatkin sen myyntiin. Huutonetissä ei ollut tärpännyt, vaikka hintakin oli ollut käsityölle olemattoman halpa.

Ripustaminen ei ole tässä oikeaoppinen, eikä siis raanu näy parhaalla mahdollisella tavalla. Minua tuo väritys miellyttää, vaikka ei sisustukseeni sovikaan. Näen siinä auringon laskevan järven taakse....

Raanu on huolellisesti käsin kudottu. Tässä muutama yksityiskohta.

Ja sitten helmi. Näin pitää kaikki kunnon käsityöt viimeistellä. Ilman tätä vaivannäköä emme tietäisi raanusta sitä, mitä nyt tiedämme! Olenkin aiemmin kirjoittanut tästä aiheesta, nimittäin nimikoinnista.

Kyseessä on siis Puruvesi-raanu, jonka on kutonut Helmi Rinkinen. Sitä en tiedä, mihin tuo Kerimäki-seura viittaa. Tämä raanu on siis myytävänä asiakkaan lukuun. Lukisin oikein mielelläni kommenttejanne raanun hinnasta - ja tietysti kaikesta muustakin!

Meidän huushollissa palataan normipäiväjärjestykseen, kun mieheni loma loppuu ja alkaa työt. Minä suuntaan huomenna kudeostoksille. Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille lukijoilleni! Mervi

Uusi tuoteperhe leikittäväksi

Tänään posti toi paketin, jonka sisältä pelmahti hauskoja leluja!

Puuvillalangasta  virkatut puput, helistimet, sammakot, hepat ja nuket saivat väliaikaisen kodin tästä pärekorista. Tänään oli niin kiire päivä, etten ehtinyt juuri muuta kuin kassan takana istumaan. Pitää myöhemmin miettiä, mikä olisi kiva tapa laittaa nämä ihanuudet esille...

Tuotteiden takana on Villa Linus. Voit käydä tutustumassa blogiin.

Olin jo sulkemassa kauppaa, kun tuli sisälle MIES - oho! Se on nimittäin tosi harvinaista. Rouvien vanavedessä niitä näkyy - yleensä erittäin vastahakoisen näköisinä. Mutta tämä oli oikein asialla - pitäisi löytää Väinämöisen lakki, ei vaan lakkeja. Lupasin valmistaa sunnuntaiksi. Kolme. Yhden harjoitelman jo tein, mutta se kaipaa vielä vähän tuotekehittelyä.

Olen ollut erittäin nuupahtanut koko viikon. En ole pitänyt yhtään vapaapäivää, en edes vapaatuntia. Se on liikaa minun työkyvyttömälle ruumiilleni! Pahiten rasittaa tietoisuus, ettei todellakaan ole minkäänlaista taukoa. Ensi viikko on jo paljon kivampi, kun tiedän, että Pirkko tulee sijaisekseni. Ehkäpä jo maanantaina menen käymään kudetukussa. On nimittäin kudevalikoima päässyt hupenemaan, niin paljon on koreja ja mattoja asiakkaat ruvenneet rustaamaan. Että sellaisia vapaapäiviä!

Mutta huomenna jaksan vielä neljän tunnin työpäivän, sunnuntaina muutaman tunnin ja tietysti olen iloinen, mitä enemmän minua pidetään kiireisenä! Teille toivottelen mukavaa kesäistä viikonloppua -  mitä se sitten itsekullekin tarkoittaakin! Mervi