keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Riviin järjesty!

Voiko niin sanoa, että on "pohjimmiltaan järjestyksen ihminen", jos kuitenkin kaikki ympärillä näyttää toista. Taitaa olla vain selittelyä. JOSKUS olen minäkin ollut järjestyksen ihminen, kaikki paikat siistinä ja tiesin katsomatta, missä mikin tavara on. Nyt on kaikki toisin. Tottakai HALUAISIN edelleen että olisi siistiä, mutta ei ole. Syyksi kelpaa kiire. Jos olisi aikaa....Toisaalta on juurikin niin, että kun tavarat eivät ole järjestyksessä, hakemiseen menee aikaa. Loppujen lopuksi, jos on kiire, ehkä nimenomaan silloin kannattaisi satsata järjestelemiseen?

No, nyt ei riitä syyksi kiire. Aikaa on puuttumati. Mutta kun ei kykene.

Ennen leikkaukseen lähtöä - viimeisenä iltana - järjestelin kotona olevan työhuoneeni.


Moni ei tuollaisia pahvilaatikoita kelpuuttaisi, mutta minä katselen tätä hyllyä tyytyväisenä. Sitten, kun taas joskus on aikaa, tai siis kun olen jalkeilla, järjestelen nuo tavarat johonkin kauniisiin laatikoihin. Tai jos oikein innostun, niin voisin päällystää nuo sinänsä käyttökelpoiset laatikot. Ajatella, toinen kone on oikein pölyltä suojattunakin. Sitä ei yleensä tapahdu! (Toisen suojaa ei löytynytkään...)

Eilen lähdin etsimään puuvillalankaa ja jouduin toteamaan, että oli hiukan hakusessa. Innostuin järjestelemään. Vaikka mielessä pyörikin, että "nämäkin tarttis oikein kunnolla järjestää, mutta sitten kun on aikaa..." johon jouduin toteamaan, että nyt sitä aikaa on. Tartuin siis työhön. Kyllä, varovasti...pyörätuolissa istuen järjestelin kaikki kerät väriryhmiin ja kolmeen muovilaatikkoon, jotka sijaitsevat makuuhuoneen oven takana.


Jokaiseen laatikkoon vielä laitoin lapun kertomaan, minkä väriset langat kussakin loorassa on.


Ai että on nyt kiva etsiä sopivaa lankaa...niin ja villalangat (niitä onkin koko kaapillinen) ehdin myös siivota ennen leikkausta. Nyt kun vaan malttais pitää tämän saavutetun järjestyksen!

5 kommenttia:

  1. Kyllä se vaan niin on, että ruskeiden pahvilaatikoiden yms on vaan annettava kelvata, silloin kun jotakin työkseen tekee. Ei vaan kertakaikkiaan ehdi, tai sitten jaksa näperrellä kaikkea mitä työssä tarvitsee ihaniin pitsiunelmiin tai tapettipäällysteisiin laatikoihin. Meilläkin työhuone näyttää työhuoneelta, ei harrastusnurkkaukselta...Tai tiedä sitten...jospa joskus näyttäisikin joltain ihan muulta....

    VastaaPoista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista