Löytöjä, mutta minkäs pantteri pilkuilleen voi?

Olen keräilijä. Tai no, ehkäpä hamstraaja olisi oikeampi termi.

Nyt, kun en voi tehdä sitä mitä haluaisin, pakotan itseni tekemään jotain muuta. Tänään muuten laskin, että enää kolme viikkoa jälkitarkastukseen. Pieni mahdollisuus päästä kävelemään edes keppien kanssa. Voisin siis päästä kurkistamaan putiikkiini. Eilen siellä somistettiin näyteikkunaa, enkä pääse näkemään - kiukuttaa!

Eksyin aiheesta... Niin siitä piti kirjoittamani, että aloin siivota virkkauslankojani. Ne ovat tällaisessa typerässä laatikostossa, josta irtoaa pohjat ja ovat muutenkin kelvottomat:

Selvitin sotkut ja lajittelin pienet jämät erilleen. Hamstraajahan ei voi heittää pois edes minimaalista lankanyttyrää...

Olen kerännyt vanhoja pitsinvirkkauslankoja kirpputoreilta ja nyt vaan ihmettelin, että kuvittelenko joskus virkkaavani lakanapitsiä? Löysin myös tällaisia vanhoja lankoja suomalaisilta lankakehräämöiltä, melkein antiikkia ehkä.

Ei tuollaista Hyvilla Oy:ta taida olla enää olemassakaan?

Tällaisia ohuita virkkauslankoja oli aikas montakin. Oletteko nähneet tuollaista systeemiä? Lanka tulee ulos pakkauksesta pienestä reiästä. Näin se ei ehkä niin helposti sotkeudu?

                                        En löytänyt netistä tällaista Finlaysonin Vaakuna lankaa.

Tämä olikin sitten oikein mieluinen löytö! Olen aivan unohtanut omistavani tällaisen. Langan kerijälaite:

Sitten tulikin eteeni omituisempia keräilyjuttuja. Kuinka moni teistä säilöö vanhoja tapetteja - rullakaupalla? En voi vastustaa kun kierrätyskeskuksesta saa ilmaiseksi tapettijämiä tai jopa kokonaisia rullia vielä paketissaan. Ne on pakko ottaa talteen. JOS JOSKUS TARTTEE. No mutta, ihan oikeesti, olen ajatellut ruveta tekemään kortteja. Eikös siinä voisi hyödyntää kauniita tapetteja?

Entäs nämä ihanat hyllypaperit vuosikymmenten takaa. Tuon ruskean muistan 70-luvulta, mutta osa näistä taitaa olla vielä vanhempiakin. Mitähän näistä keksisi?

Ja sitten:

Tadaa!

Kirjepaperia ja kirjekuoria ihanissa pakkauksissa! Mitähän ne tekee täällä lankojen joukossa? Se on kyllä harmi, ettei enää kirjoitella kirjeitä (paitsi Alli-tädille joskus, liian harvoin). Olisihan tällainen kirje kiva saada ja kirjoittaminenkin olisi aika.....hidasta, mutta hohdokasta.

Taas kerran tuli todistetuksi se, miten huojentavaa on, kun saa tartuttua järjestelyhommiin. No, toistaiseksi tuo laatikostojen ympäristö vaatii vielä hiukan fiksaamista, mutta alkuun olen jo päässyt. Sain myös yhden asiakkaan tilaustyön alulle ja siitäkin tuli hyvä mieli. En siis ihan hyödytön olekaan!

Puolustuspuheenvuoro

Kiitos kaikille kehuista, joita sain virkatuista lyhdyistä!

Muutamat havaitsivat näihin liittyvän turvallisuusriskin. Niinkuin aina tulen kanssa, näitäkään lasilyhtyjä pidä jättää vartioimatta! Myös näihin lasipurkkeihin saattaa liittyä vaara, kun eivät ole varsinaisesti tähän tarkoitukseen valmistettu.

Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pelkään tulta suunnattomasti. Kotiväki vähän naureskelee minulle, kun keräilen kynttilöitä, mutta en juuri koskaan niitä polta. Minusta ne ovat ihana sisustuselementti ja vaihtelen aina sopivia kynttilöitä: otan esiin, laitan takaisin kaappiin, taas esille toisen väriset ja takaisin kaappiin....Vain silloin, kun istumme telkkarin ääressä, uskallan laittaa kynttilän palamaan.
                                                                           
                                                                               xxxxxxxxxxx 


Olen kriittinen luonne, itseäni mutta valitettavasti myös muita kohtaan. Helposti puutun väärinkäytöksiin ja yleensäkin epäkohtiin -milloin minkäkin asian ollessa "silmätikkuna". Yrittäjäksi ryhtyessäni yksi tällainen asia on blagiointi. Harmistun hirveästi kun huomaan omia ideoitani kopioidun. Koska itsekin joudun noudattamaan tekijänoikeuslakia, huomaan usein puuttuvani tällaisiin väärinkäytöksiin. Viimeksi eilen huomautin yhdellä nettifoorumilla myynnissä olevaan sisustustauluun, jossa oli käytetty tunnetun runoilijan runoa. Valmistaja ymmärsi asian, hän vain ei ollut tullut ajatelleeksi, ettei toisen runoa voi käyttää myyntitarkoituksiin.

Tämä on aasinsilta saamaani negatiivisen kommenttiin. Olisi ollut kiva, jos tämä kriitikko olisi esiintynyt rohkeasti omalla nimellään, eikä piiloutunut anonyymiksi. Varsinkin, kun minulla on vahva epäilys kirjoittajasta. Virkkaa vielä pitkt ripustusnarut niin sitten noihan on kuin suora kopio Suuri Ksityölehdestä 5/2008 ;)
Ymmärrän tämän moitteena, että olisin kopioinut toisen idean. Vilpittömästi käsi sydämellä voin sanoa, että näin ei ole tapahtunut. Minulla on muuten kaikki Suuri Käsityökerho-lehdet tallessa 70-luvulta asti. Tässä kuva muovilaatikoista, jossa on vanhemmat lehdet.

Olen lajitellut näihin laatikoihin lehdet niin, että yhdessä on "talvi"- lehdet, toisessa "kesä", kolmannessa "joulu" jne. Oli helppo aukaista laatikko kesä ja sieltähän tuo mainittu lehti löytyi.

 

Kovin vieraalta näytti tuo lehti ja tämä kuva varsinkin. Vuosi 2008 oli hirrrrweän hektinen ja juuri tuohon aikaan 11.4.2008 perustin firmani, joten käsityölehtien selaaminen jäi vähemmälle. Täytyy myöntää samoin kuin joku kommentoijakin, että en ole näihin virkattuihin purkkeihin ollut kovin innostunut aikaisemmin...

Toisaalta kyllä ymmärrän, jos joku näkee nämä kopioina, mutta se, joka itse virkkaa, näkee kyllä vissin eron. Plagiointi on asia, josta on paljon kättä väännetty ja tullaan vääntämään. Villasukka on kerran keksitty, mutta aina vaan siitä tehdään erilaisia versioita. Hienoa, että tulee uusia ja uusia malleja - eri tavoin tehtynä, erilaisilla kuvioilla, uudet langat ja uudet värit! Tämäkin lyhdyn päällinen on itseasiassa sama kuin vanhanajan sipulipussi.

Tämä blogini on alunperin tarkoitettu valottamaan käsityöyrittäjän elämää sekä estradilla ja kulisseissa. Nyttemmin olen esitellyt myös käsityöideoita, mikä on hyvä konsti testata niitä ennen putiikissa esittelyä. Kaikki ideat kun eivät saa tulta alleen. Ei ole tarkoitus esitellä näitä myyntimielessä.

Olin suunnitellut tämän sadannen postauksen jotenkin erityisen kivaksi. Mutta näin kävi. Tästä tuli tällainen "herneennenäänvetämisjuttu". Edelleenkin olen iloinen kaikista kommenteista. Kehuminen on kivaa ja sellaisia kommentteja on kiva itse (ja varmaan lukijoidenkin) lukea. Kritiikki kuitenkin vie ajatusta ja toimintaa eteenpäin. Pidemmälle. Silloin kun se on annettu ystävällisessä ja positiivisessa mielessä. 

Näin Wikipediä määrittelee plagioinnin. 
Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön ideoiden, tietojen, kielen tai kirjoituksen käyttöä silloin kun se tehdään ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista.^[1] Se saattaa myös sisältää epärehellisyyden elementin, mikäli plagioija yrittää julkaista plagioidun työn alkuperäisenä. Plagiointi ei välttämättä ole sama asia kuin tekijänoikeusrikkomus, joka tapahtuu kun rikotaan tekijänoikeuslakia. Plagiointi koskee tekstin, kirjoituksen tms. sisältöä kun taas tekijänoikeus koskee niiden muotoa.

 

 

Lisa, en ole unohtanut lupaustani kirjoittaa nimikoimistavoistani. Se on tulossa, piti vain saada tämä "mielipaha" purettua ensin....

Mervi
(joka nyt taitaa olla vähän alamaissa kipujensa ja turhautumisensa kanssa ja siis helposti ylireagoi?)

Lisää valoa!

Kerroin jo pienten lasipurkkien päällystämisestä. Nyt esittelen vähän isommat, eli ne kurkkupurkit...

Ensin tein yksinkertaisen, pelkkää verkkoa. Sitten innostuin kokeilemaan erilaisilla, erivahvuisilla langoilla ja lopuksi suunnittelin jo pitsikuvioitakin. No, suunnittelin ja suunnittelin - siinä vaan virkatessa kokeilin ja yritin saada aikaiseksi pitsiä, joka valoa heijastaessaan näyttäisi mielenkiintoiselta.

Paitsi tuikkylyhtyinä, näille voi keksiä muitakin käyttötarkoituksia

Toisiin virkkasin yläreunaan kiristysnauhan, mutta monet kyllä pysyvät ylhäällä ilmankin. Nauha voisi olla silkkinenkin. Toki se voi olla vaaratekijäkin, jos lipsahtaa tuleen. Itse olen polttanut näissä vain tuikkuja, jolloin liekki ei nouse korkealle, eikä lasi kuumene liikaa.

Alunperin suunnittelin koristelevani nämä erilaisilla nauhoilla, pitseillä, helmillä ja napeilla, mutta en löytänyt mieleistäni tapaa. Ehkä tässä pätee sanonta "vähemmän on enemmän"....? Ainut, minkä kelpuutin, on tämä. Kaksi punaista nappia, jotka heijastavat hiukan valoa lävitseen.

Mitäs pidätte? Innostuitko itse etsimään langanloppuja ja tyhjentyneitä lasipurkkeja? Eikös tämä olisi kiva mökkituliainen? Elokuun lyhtyjen yöhön on vielä aikaakin virkata...

Valoa!

Tämä on kyllä ihan hassu kirjoitus tähän aikaan! Juuri nyt on tienoot valoa tulvillaan, mutta silti kirjoitan lyhdyistä.
Otin esille puuvillalankojen loppuja ja mietin, että mitä niistä tekisin. Ideoin sitten helppotekoisen (taas makuultaan) purkin päällyksen = lyhty.

Meillä on tapana säästää kaikki - siis kaikki - myös lasipurkit. On kurkkupurkkia, sillipurkkia, bonapurkkia jne... Ensin valitsin bonapurkit.Tällaisia tuikkulyhtyjä niistä tuli:

Toki näitä voi käyttää tavallisena pikkutavaran säilytyspurkkinakin:

Näihin pikkupurkkeihin ei mene paljonkaan lankaa, joten kivasti saa "hävitettyä" laatikon pohjalla jääneitä myttyröitä. Seuraavalla kerralla näytän isommat purkit  - niiden somistus on vielä hiukan kesken....

Ei kukaan takkia olis tekemässä?

..nyt olis nimittäin vetoketjuja! Ostin iiiiison laatikollisen sekalaisia vetskareita. Tavalliset olen niistä jo aika tarkkaan myynyt, mutta nyt on vuorossa takkiketjut tai avoketjut, onko se sama? Tässä lajittelu alkamassa.

Laitoin ketjut kahteen kasaan, muovihampaiset ja metallihampaiset. Tässä on muovihampaiset:

Kokoja on parikymmentäsenttisistä yli puolimetrisiin. Värit näissä on kirkkaammat kuin metallihampaisissa:

En oikein tiedä, miten näitä esittelisin, mutta ehkäpä käy niin, että jos joku on ylipäätään kiinnostunut, lähettää vaikka sähköpostia: mervi.lamminen@uusikaupunki.fi. Kerro, minkälainen on tarpeesi, niin katson, löytyykö sellaista.

Eihän näitä pakko ole takkiketjuna käyttää, vaan esim. kasseissa, kun ompelee hammastuksen yli... voi,voi koneparkaa, tai oikeastaan neulaa siinä pitää varoa!

Entäs hinta sitten? Netistä yritin luoda yleiskuvaa, mitä kaupassa maksavat ja ehdotan, että timangit näistä maksavat 1,50 €/kpl ja II-laatuiset 1,00 €/kpl tai voit tehdä tarjouksen.

Jo varastoinnista johtuen (isossa varastolaatikossa sikinsokin) osa ketjuista saattaa olla nuhjuisia, mutta käyttökelpoisia. Osa on aivan priimaaa.

Näkökulma vaihtunut

Lisäys 6.3. Tämä hölmö bloginpitäjä poisti väärät kommentit: piti poistaa hinnoitteluun liittyvät kommentit, mutta poistinkin kaikki uusimmat. Mistään niitä ei takaisin saa, voi että harmittaa!

Niinkuin jo olen monesti tainnut mainita, päiväni kuluvat nykyään lähinnä makuuasennossa. On siis ollut pakko opetella virkaamaankin tässä asennossa.

 

Joten tällaiselta se näyttää

Tästä kuvakulmasta olen myös kuvannut tossut, jotka voitin Nova Melinan arvonnassa:

Oikein ovat lämpimät ja hyvin istuvat. 

Odotan kovasti, että pääsen näillä kävelemään. Tossujen mukana oli osuva kortti (lähettäjä tiesi tilanteeni) mutta ihan tuohon en enää taida näillä proteeseilla kyetä. Narua hyppäämään...

   

 Arvelen, että blogini lukijoissa on käsityöläisiä, joille haluaisin muistuttaa omien töidensä "nimikoimisesta". Huomaa Nova Melinan ommeltu etiketti. Yrittäjälle sen pitäisi olla itsestään selvää, mutta myös tavallisen, omaksi ja toisten iloksi käsitöitä tekevän olisi hyvä laittaa joku muistutus itsestään töihinsä. Onhan se kiva sadan vuoden päästä tietää, kuka tämän ihanan työn on tehnyt ja koska! On sitten historiantutkijoilla helpompaa...

 Sairaalasänkyyni kuuluu myös apinapuu, joka muuten on tooosi tarpeellinen. Siihen olen myös ripustanut valmiita töitäni.

  

 

Esimerkkinä omista "nimikoimistavoistani" näytän yhden ja tietysti toivon, ettei tämän jälkeen kaikissa virkatuissa koreissa ole tällaiset merkit, vaan jokainen suunnittelee oman persoonallisen merkkinsä.

Vaikka tästä nyt tulikin jo ylipitkä juttu näytän vielä kuvan koreista, joissa tuo merkki on ja jotka on sängyssä maaten virkattu.

Korit lähtivät postitse asiakkaalle, joka kertoi olevansa tyytyväinen tilaukseensa. Aika paljon muuten kuvakulma voi muuttaa asioita. Musta kori pöydällä on oikeasti paljon pienempi harmaata! Harmaaseen mahtuu lehdet, musta on suunniteltu vessapaperirullille. 

Kuvakulma voi muuttaa näkökulmaa ja myös vääristää todellisuutta!

Kaavas pöppönen

 Lisäys 6.3. Tämä hölmö bloginpitäjä poisti väärät kommentit: piti poistaa hinnoitteluun liittyvät kommentit, mutta poistinkin kaikki uusimmat. Mistään niitä ei takaisin saa, voi että harmittaa!

Perhepiirissämme on jäänyt elämään pikkuveljeni lausahdus: "Nyt tuli kaavas pöppönen!" Se tarkoittaa karvasta pettymystä.

Kaivoin esille puuvillalankojen loppuja uusinta projektiani varten. Löysin kiiltävää lankaa, jollaisesta muistan nähneeni isoäidin aikuisia pöytäliinoja tehdyn. Joku on sanonut sitä Säterin langaksi. Lieneekö tuo Säteri joku tehdas? Tietääkö kukaan?

No, kun sain tuon pienen virkkaustyön valmiiksi, huomasin sylini olevan täynnä vihreää - lanka on vihreää - pölyä. Sitten huomasin, että työstäkin lähtee koko ajan enemmän ja enemmän vihreää pölyä. Ajattelin, että pääsen ongelmasta, kun kastelen sen veteen. Mutta, kuinkas kävikään? Tuli kaavas pöppönen: koko työ mureni käsiin. Se hapertui. Ja taas jäljelle jäi vihreää pölyä...

Mistähän tässä on kyse? Olen aina sanonut, että lankoja voi/kannattaa ostaa aina, kun halvalla saa, sillä ne eivät vanhene eivätkä mene säilytyksestä pilalle. Onko nyt niin, ettei tuo pidäkään paikkansa? En kylläkään ole koskaan ennen tällaiseen törmännyt.

Onkohan tuo lanka jotain erikoismateriaalia?