Hypistelymuhvi

"Kaikki" neuloo nykyään hypistelymuhveja, mikäli facebookin käsityryhmiin on uskominen. Se on marttojen vähän aikaa sitten lanseeraama neulottu muhvi, josta tehdään mahdollisimman kiinnostava. Hypistelymuhveja käyttävät vanhukset, etenkin dementoituneelle näistä on kuulemma ollut iloa. Martat neulovat niitä piireissään ja sitten lahjoittavat vanhainkoteihin.

Muhvi paitsi lämmittää käsiä, tarjoaa myös tekemistä ja muistelemista. Muhviin käyvät mitkä tahansa langat - villa tietysti lämmittää, mutta akryyli ei kutita - ja mieluiten montaa eri väriä. Siihen voi kiinnittää nappeja, heliseviä, kiliseviä, rapisevia tai muuten ääntä pitäviä elementtejä, kunhan muistaa kiinnittää ne todella huolellisesti.  Niitä voi kiinnittää paitsi päällipuolelle, myös sisäpuolelle. Mielenkiintoa tuovat myös erilaiset efektilangat, pörröiset, nyppyiset jne. Eikä lankoja tarvitse päätellä, solmuun vain ja päät saa jäädä hypisteltäviksi.

Minäkin innostuin asiasta ja ilmoitin lehdessä, että tehtäisiin porukalla - Pellavasydämestä saisi ohjeet ja tarvittaessa langatkin. Muutamaa lukuunottamatta ketään ei kiinnistanut. Laitoin vääränlaisen otsikon. Teksti oli ilmaisella "tapahtumat" - palstalla otsikoituna Vanhustenviikolla hypistellään. Tottakai se ohitettiin, jos lukija ei tunne kuuluvansa vanhuksiin. Höh!

Minä urakoin neljä hypistelymuhvia inspiraationlähteeksi. Ensimmäinen oli ihan kauhea, viimeinen jo siedettävä. Mutta. Siinä kävi sitten niin, että raati, eli asiakkaat, joille näitä esittelin, valitsi juuri päinvastoin. Se ensimmäinen kauhea oli kaikkien mielestä mielenkiintoisin ja viimeinen vähiten innostava, siis tylsä.

Siitä kauheasta en ottanut edes kuvaa. Tai kyllä se pilkottaa toisten alla. Tässä ne kolme muuta:

Se on vielä huomattava, että nuo suuresorit kannattaa tehdä avariksi. Koukistuneet sormet on tällöin helpompi laittaa sisälle. Tämänkin tein juuri päinvastoin. Viimeiseen tuli mielestäni sievät resorit, mutta ne onkin turhan tiukat.

Jokos sinuun on iskenyt muhvi-innostus? Se on oiva keino päästä eroon jämälangoista ja saat hyvän mielen, kun käyt viemässä jollekin vanhukselle - omaiselle, tutulle tai vieraalle vanhainkodissa - käsien lämmittimen.

Mitähän sitä keksisi miesten hypistelymuhviin?

Pellavasydämen Mervi

Jouluinen asiakastyö

Asiakas sai valmiiksi joululiinat, joita hän oli meillä kutomassa. Mustaan kalalankaloimeen hän kutoi pellavalangoilla kaitaliinaksi ja pefleteiksi. Tässä kuvia erilaisista väriyhdistelmistä: punaista ja pellavanväristä, punaista ja harmaata, punaista ja vihreää....

Nyt olisi viisi metriä lointa jäljellä. Odottelen, jos joku asiakas haluaisi kutoa joululiinan, tai sitten kudomme itse keinutuolinmaton.

Pellavasydämen Mervi

Asiakkaan Aran-neule

Erittäin palkitseva osa työtäni on ne hetket, kun asiakas tulee näyttämään onnistuneen valmiin työn. Tänään minulle esiteltiin matonkuteesta virkatut kolme nelikulmaista koria, jotka sopivat sisäkkäin. Enpä ole itse saanut onnistumaan yhtä hyvin muodossaan pysyvää, vaikka olen satoja koreja virkannut.

Tässä toinen asiakastyö tältä viikolta: Tämän hienon Aran-neuleen on asiakas neulonut Tekstiiliteollisuuden Salla-langasta. S-kokoiseen neuleeseen meni lankaa 800 g ja värinä on hienon hieno helmenharmaa. Työn jälki on virheetöntä ja tasaista, mutta tarkka on tekijäkin. Vasta neljännet hihat kuulemma kelpasi.

Tuo aran-neule oli minulle aivan uusi termi. Tässäpä linkki, jossa on mielenkiintoista tarinaa Aran saarten neulepuserosta. Kannattaa käydä lukemassa!

Onko joku muu neulonut tällaista "Hätäapupaitaa, josta tuli muotivaate" kuten linkittämässäni lehtileikkeessä otsikoidaan?

Pellavasydämen Mervi

Jouluun varustautuminen alkaa

Ainakin ajatuksissani olen alkanut valmistautua jouluun. Ei silti voi sanoa, että ajoissa olisin, mieluummin myöhässä. Joulukankaat on jo tilattu ja kynttilöitäkin on tulossa. Tänään kävi kudeauto näillä main ja ostin kaksi säkkiä - yli 70 kg - joulukudetta.

Punaista ja harmaata löytyy nyt eri sävyisinä. En vielä aukaissut pusseja, mutta oletan kuteen olevan vyyhdeillä. Hinta on 6,50 €/kg. Nyt siis on, mistä virkata koreja tai pöytätabletteja, mattoja tai peflettejä.

Selvästi huomaa, että kansalaisopiston kurssit ovat alkaneet, poppana- ja mattokuteet tekevät kauppansa. Mitenkään en itse selviäisi näiden painavien säkkien kanssa. Onnekseni huomennakin tulee avustaja putiikkiin, niin saadaan kuteet - ai, mutta mihinkäs ne laitetaan? Kaikki nurkat on jo ennestään täynnä!

Pellavasydämen Mervi

Uusi aluevaltaus

Pitkäaikainen haaveeni on toteutunut.

Pellavasydämen kangaspuut ovat käytössä ja täällä kuuluu kiva tasainen kolkutus. Jo edelliseen putiikkiin suunnittelin hankkivani kangaspuut, mutta hyvin pian muuton jälkeen tajusin, ettei tila riitä millään. Tänne muutettuani päätin sen haaveen toteuttaa. Vähältä piti, että se nytkin olisi kaatunut tilanpuutteeseen.

Olin jo ostanut kangaspuut ennenkuin alettiin mittailemaan, että mahtuuko ne. Eikä ne oikeastaan melkein mahdukkaan, mutta sielläpä ne nyt ovat pystyssä. Kutojan pitää kylläkin olla jokseenkin hoikka päästäkseen veivaamaan tukkia.

Tällä viikolla tuli rouva kyselemään mahdollisuutta kutoa ja nyt se toteutettiin. Minun tietämykseni ja varsinkin kokemukseni on hyvin rajallinen, vaikka yhden loimen olenkin kangaspuihin vetänyt. Mutta onneksi on Pirkko! Pirkko kävi opettamassa asiakkaan työn alkuun ja nyt alkaa olla kolmas pellavainen joululiina lähes valmis.

Melkein kymmenen metriä on vielä jäljellä mustaa poppanalointa. Seuraavaksi taidamme laittaa mattoloimen, jos vaikka joku haluaisi joulumaton kutoa.

Tässä kuva Pirkon kutomasta keinutuolinmatosta. Tämä on kudottu pelkkää palttinaa kolmella kuteella: kaksi ohuehko trikookudetta ja kolmantena röyhelöhuivilanka avaamattomana. Mielestäni tässä on kerrassaan kaunis väritys ja se on juuri sopiva keinutuoliin. Tarpeeksi napakka, muttei liian painava. Aika moneen kotiin nykyään sopii musta-valko-harmaa.

 Pellavasydämen Mervi

Emme ole tasavertaisia

Sohin taas muurahaispesään. Sinä, joka olet sitä mieltä, ettei minun pidä kirjoittaa vammaispalveluasioista, lopeta lukeminen ja siirry mukavampiin aiheisiin.




Kuten jo aamulla kirjoitin, sijoitin tänään lähes 100 euroa kodin siivoukseen. Työllistin kaksi ihmistä muutamaksi tunniksi. Puhdasta tuli.

Illalla keskustelin henkilökohtaisesta avustajasta vertaistuen tapaisesti kohtalotoverin kanssa. Taas tuli adrenaliinipiikki, kun juuri olin antautunut asiassa. voin vaan todeta, että olemme kovin eriarvoisessa asemassa riippuen kotikunnasta. Tämä "vammainen"  - kutsuttakoon häntä tässä Ainoksi - asuu muualla ja sairastaa "oikeaa sairautta", hänen sairaudellaan on nimi ja diagnoosi ei kuulosta kenenkään korviin hyvältä. (Ethän loukkaannu, vaikka näin kirjoitan?) Yhdessä totesimme, että hän kuitenkin pärjää minua paremmin, mm. liikkuu paremmin yhden kepin avustuksella. Olemme tavanneet ennen viimeisintä leikkaustani ja omien sanojensa mukaan hänen mielestään jokainen näkee, että minä tarvitsen apua.

Aino saa kuljetuspalveluna taksimatkat. Hän anoi harrastuksiin henk.koht.avustajaa ja sai, mutta Ainolle tarjottiin MYÖS kotiapua. Siis pyytämättä tarjottiin. Joitain apuja Ainokin joutui kuitenkin kärjistäen sanoen tappelemaan.

Minun tilanteeni on toinen. Asun väärällä paikkakunnalla, jossa tulkitaan vammaispalvelulakia toisin. Minulla ei ole selväsanaista diagnoosia. Synnynnäinen lonkkavika ei kuulosta ilmeisesti tarpeeksi pahalta. Joskus ajattelen, että ehkä lakkaan leikkimästä sisukasta, istahdan pyörätuoliin ja heittäydyn avuttomaksi. Pyörätuolin, tai oikeastaan sähköpyörätuolin, tarvitsisin oikeasti nyt, kun en saa ajaa autolla ja kävelemään en kykene. Olisihan se kiva mennä huomenna markkinoille. Eipä sinne olisi kuin kaksi korttelia.

Huomenna liityn Invalidiyhdistykseen, jolloin saan Invalidiliiton lakimiehen palvelut ja alan ajaa asiaani. Tänään vielä rustaan oikaisupyynnön saamastani päätöksestä. Tiedän, että sosiaalilautakunnasta tulee kielteinen päätös, koska eivät kuulemma ole koskaan pyörtäneet viranomaispäätöksiä. Mutta sen jälkeen pääsen hakemaan oikaisua hallinto-oikeudesta.

Sen lisäksi, että olen sisuuntunut, olen myös tehnyt pipoja. Monta pipoa. Pipojen lisäksi olen kokeillut myös kämmekkäitä. Muistaakseni en ole tätä kuvaa blogissa vielä esitellyt.

 Mervi

Nyt tuli piste.

Nyt katkes hermo.

Kiukustuin tähän epäsiisteyteen tässä huushollissa. Täällä kotona siis. Meillä on uusi koti, mutta koko ajan sotkuinen. Pölyinen. Ja sitä kaikkea.

Tässä ei auta sisukaan, en yksinkertaisesti pysty itse mitään tekemään, kun en askeltakaan saa otettua ilman kahta kyynärsauvaa. Tarttumapihdellä kyllä saisin jotain lattialta noukittua, mutta ne pihdit on aina väärässä paikassa.

Soitin paikalliseen Taitovakkaan, joka on eri alojen taitajien osuuskunta. Kävi niin onnekkaasti, että sain siivoojan vielä tälle päivälle. Iltapäivällä tänne saapuu kaksin kappalein toivottavasti reipasta ja aikaansaapaa henkilöä pistämään paikat kuntoon. Yhdestä tunnista yhdestä siivoojasta maksan 23,60 euroa, jos tarkkaan muistan. Eli kaksi ihmistä tekee noin 46 euroa tunnilta. Enpä usko, että tässä juurikaan tuntia enempää aikaa saakaan kulumaan. Mutta saa nähdä.

Ja yhtään en siivoa etukäteen. Saavat nähdä tasan kaiken "kaameuden". Eikös se olekin aina kivaa, kun näkee työnsä jäljen. Siitä tässä huushollissa saa nauttia!

Mervi