perjantai 27. toukokuuta 2016

Jälleen yksin

Eilen oli harjoittelija Veeran viimeinen työssaoppimis/harjoittelu -päivä. Kaksi kuukautta meni kyllä hujauksessa. Tiesin tämän heti alkuun ja siksipä olinkin ponteva delegoimaan erilaisia toteuttamattomia toiveitani Veeralle. Aika monta työvälinettä hän "otti haltuun" ja sitten neuvoi minulle. Vain muutama suunnitelma jäi toteuttamatta.

Aikamoisen tekemis- ja oppimispaketin kasasin näinä päivinä Veeran plakkariin. Virkkausta, neulomista, kangaspuissa kutomista, huovuttamista, ompelemista ja ratkomista, kankaanpainantaa, kehyspunontaa, nyörintekemistä jajaja... viimeisimpänä työnään hän ensin harjoitteli ja sitten menestyksekkäästi kirjoi kahden kastepuvun helmaan nimiä. Ei yksi nimi vaan monta ja päivämäärät päälle. Ja todella siistiä työtä tekikin.

Veera oli tunnollinen ja ahkera työntekijä. Saamansa palautteen hän otti huomioon ja kehitti toimintaansa sen mukaisesti. Siinä piti opetella teitittelykin, vaikka sinuttelu niin luontevasti olisikin sujunut. Meillä kun on asiakkaana muutama yhdeksänkymppinenkin.

Paitsi asiakaspalvelun periaatteita ja erilaisia käsityöprojekteja pohdimme myös kaupan pitämiseen liittyviä asioita. Mainontaa, markkinointia, tavaroiden sijoittelua, myynnin edistamistä, hinnoittelua. Opimme myös toinen toiseltamme ja toisistamme. Olemme aivan erilaiset persoonalta ja temparamentilta ja mietimme tätä taustaa vasten myös erilaisten asiakkaiden kohtaamista. Voiko introvertti luonne oppia olemaan sosiaalinen ja sopivasti "puhelias" asiakkaiden kanssa ja työyhteisössä?

Nyt minä olen siis omillani. Tai nooh, onneksi en ihan. Avustaja käy kaikkina päivinä, kun kauppakin on auki, tänäänkin tulee tunniksi. Ihan yksin en pärjäisi. En mitenkään.

Tosiasia on se, että mitä vähemmän liikun, mitä enemmän saan istua ja tehdä istualtaan töitäni, sitä paremmassa kunnossa olen. Tai oikeammin sanottuna: sitä kivuttomampi olen. Mutta ei kai näin voi vuosia jatkua, lihaskuntoni heikkenisi olemattomiin. Juhannuksen alla käyn vielä yhdellä ortopedillä, joka kertoo, mitä selässäni on ja mitä sen kanssa voidaan tehdä tai tehdään. Sitten, jos luvan saan, alan kuntosaliharjoittelun.

Tänään tuli postissa uusi leikkausaika, 14.6. Kiva.

Sen lisäksi kaksi eri lähettiä toi kaksi eri pakettia. Toisessa on lankoja ja tässä toisessa kaikkea kivaa pientä tilpehööriä. On kuin joulu olisi. Kukkaronkehyksiä monenmoisia, verhorenkaita, kulta- ja hopealankaa nipsuvirkkauksiin, avaimenperärenkaita, kassinsankoja, tekstiililiimaa kukkaroitten valmistamiseen ja ja....






Onhan nää typeriä kuvia, mutta kun oli pakko saada tähän muuten tylsään juttuun vähän eloa. Enkä ehtinyt tavaroita purkaa...

Mervi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti