tiistai 2. elokuuta 2011

Ihmisten parisssa

Havahduin siihen tosiasiaan, että heinäkuu on mennyt.
Tyttäreni on ollut putiikissa kesäharjoittelijana, siis oikein virallisesti tradenomi-opintoihinsa liittyen. Itse olen ollut "sairaslomalla". Se ei tarkoita mitään muuta, kuin että en ole vakituisesti liikkeessä keppieni kanssa. Kotona olen tehnyt töitä kaiken aikaa ja rahallisesti eläkeläinen ei sairaslomasta "hyödy" yhtään mitään.

No, nyt tyttäreni lopettelisi jo mielellään työn ja minun pitäisi siis kyetä palaamaan liikkeeseen. Tänään menin minä vuorostani "harjoittelemaan" - olenhan toki tunnin ollut joka päivä ja lauantait ja välillä muutenkin, mutta yksin on aika hankalaa, kun ei pysty mitään siirtämään, kantamaan jne.
Tältä näyttää putiikin ulko-oven vierestä

Tänään oli ihan kiva päivä, ei tullut hiki ollenkaan, piti jopa laittaa takaovi kiinni, kun tuli vilu! Tein takahuoneessa ompeluhommia ja usein asiakkaat pääsivätkin yllättämään: joku yskähteli, joku huuteli päivää ja kuka mitäkin saadakseen huomioni kiinnitetyksi.

Pitäisi saada sellainen liiketunnistin oveen. En löytänyt netistä, en keksinyt oikeaa hakusanaa...meillä on kyllä yksi halpa sellainen, mutta se on liian herkkä, ulisee ohi ajavat autot, tuulenpuuskat ja valonvälähdyksetkin.

Aamulla oli paikallislehdessä mainos metallisista virkkuukoukuista höystettynä hassun näköisellä naamallani ja ihan kivasti olikin koukun tarvitsijoita liikkeellä. Nautin kovasti asiakkaiden kanssa juttelemisesta.

Yksi vakituisista asiakkaistani hakee itse tekemääni saippuaa, se sopii hänen vaikeasti hoidettavalle iholleen. Tulee hyvä mieli, kun voi tarjota todellista apua. Totesin, että pitääkin käydä ruokakaupassa ostamassa saippuatarvikkeita ja tehdä taas jotain uutta kivaa. Yllätyksellisintä on tähän mennessä ollut puolukkasaippuan teko. Yhtäkkiä koko "taikina" muuttuikin vihreäksi! No, väri tasaantui ja tulihan siitä ihan jouluisen punainen saippua. Olemme tehneet myös kaurahiutaleista, kaakaosta, kahvista, hajustettuna eteerisillä öljyillä. Mutta ei mitään säilöntäaineita.

Huomenna menen jatkamaan harjoittelua, jäi hommat kesken: näppipyyhe kiinni ompelukoneeseen ja torstaina tulee yksi asiakas hakemaan tänään tilaamaansa pöytäliinaa. Joku päivä pitää kyllä päästä käymään kangastukussa ennenkuin päästän tyttäreni lähtemään ja jään aivan yksin. Nyyh! Se on pitkä talvi olla kuusi päivää viikossa töissä ja toinen rupeama kotona samoja töitä jatkaen. Mutta yritettävä on, kun sitä on kerran halunnut!

2 kommenttia:

  1. No voi kurjuus, kuinka sinullakin on vaikeaa tuo liikkuminen. Itse olen ollut kolmevuotta sairaslomalla. Kävely, seisominen ja nostelu on hankalaa. Kun on nikamansiirtymä, ja muita kulumisia... Mutta mukavampiin asioihin:)

    Tuo saippuanteko juttu kuulostaa mukavalta. Olen joskus ajatellut sitä kokeilla, saa nähdä koska saan aikaiseksi:). Mukavaa viikonloppua sinulle:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos viestistä! Tänään pakotin itseni kulkemaan yhdellä kepillä. Harjotusta vaatii, muttei taida onnistua ilman, että vaan yrittää kipua sietää.

    VastaaPoista