Isoa ja pientä

Täällä minä yksin vietän juhannusta. Olisin toki voinut lähteä miehen matkaan mökille Kustaviin, mutta ei, en minä. Mieluummin kotona mukavuuksien äärellä ja varsinkin näillä keleillä kuin liukkailla kallioilla keikkumassa. Olen innostunut ompelutöistä, joten se on nyt käytettävä hyväksi. Vaiks myönnän, etten vielä ole kovasti saanut mitään näkyvää aikaiseksi.

(Kahtena viime yönä olen nähnyt kummallisia unia. Tuli mieleen, että olisi kiva laittaa niitä muistiin. Vanhanaikaisen päiväkirjan kirjoittamiseen en luultavasti kykene, mutta tietokoneella on joutuisaa kirjoittaa. Ehkä taas uusi blogi, mutta vain omaan käyttöön. Yksityisesti luettavaksi ja ihmeteltäväksi. Eräs asiasta enemmän tietävä ystävä kertoi, että uniin perehtymällä voisi oppia itsestään ja elämästä. Onko lukijoissa joku, jolla on tästä kokemusta? )

Korkkasin juuri äsken yhden uuden kangaspakan. Tai on se ollut minulla jo kauan, mutten ole mitään siitä tehnyt. Kangas on 100% puuvillaa ja pakan leveys vain 112 cm. Leikkasin itselleni sopivan tunikan ja lisäksi lapsen mekon. Se tulee niin sopivasti kankaan reunasta. Jatkoin kameran itselaukaisun käyttöä, kuten jo kerroin toisessa blogissani. Täällä.

Vanha silitysrauta on erinomainen paino pitämään kankaan paikallaan.

 Harmi, ettei ole sopivaa mallia kokeilemaan mekkoa! Kaavaa tähän en löytänyt toistaiseksi mistään, mutta onneksi oli yksi mekko myymättä. Piirsin siitä uudet. Erittäin yksinkertainen malli tämä.

Pellavasydämen Mervi