keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Onnistuin - paitsi hinnoittelussa!

"Älä ajattele valkoista elefanttia"
 Kuva ei liity tekstiin, mutta valitsin sen siksi, että laitoin juuri kahvin tippumaan. 
Olen päättänyt karttaa pullaa ja keksejä.

Aikaisemmin näytin täällä kuvan asiakkaan takista, joka tuli korjattavaksi. Harkitsin pitkään, mutta ajattelin, ettei kukaan nuori mies käy katsomassa blogiani, joten uskallan...

Korjaustöiden hinnoittelu on mielestäni vielä vaikeampaa kuin uuden valmistaminen. Niinkuin  viimeksi kerroin, olen pihi ja kun mietin hintaa jollekin vetoketjun vaihdolle, en raaski paljon pyytää. (Usein hinnoittelussa mietin, mitä itse maksaisin ja silloin hinta vielä putoaa...)
Korjaustöissä hintaan vaikuttaa
- työn vaikeus
- siihen käytetty aika
- tarvittavat materiaalit
- kiireellisyys
Mutta asiakkaan kannalta hinnan arviointiin liittyy
- ostohinta/uuden vastaavan hinta
- käyttöikä: paljonko takana ja odotettavissa tulevaisuudessa
- tunnearvo
- ainutlaatuisuus

Jotenkin minusta tuntuu, että naiset saattavat helpommin heittää rikkimenneen vaatteen pois - onpahan hyvä syy ostaa uusi! Sensijaan olen nähnyt monta miestä kiikuttamassa vanhaa, rakasta työtakkia korjattavaksi.

Tällainen uusi takki (hinta 89,-) siis tuotiin korjattavaksi. Muutaman päivän päästä kaveri tuli hakemaan valmiin työn. Hinnasta keskusteltaessa kyselin, miltä kymppi kuulostaa? Asiakkaan mielestä se tuntuu ilmaiselta. Vitsinä heitin, että no nostetaan sitten kahteen kymppiin! Hän kertoi, että toinen liike arvioi hinnaksi ainakin 30 euroa, mutta jonotus olisi kestänyt kaksi viikkoa.


Tämäpä poika oli kuin olikin käynyt blogissani. Apua! Nähnyt siis oman takkinsa siellä. No, ei hän siitä pahastunut, vaan antoi luvan laittaa vielä kuvan valmiistakin työstä. Tällaiseen ratkaisuun päädyin. Tuo harmaa nauha sopii mainiosti takin muuhun väritykseen.


Nuorimies oli kuulemma yllättynyt, että tuli parempi, kuin hän oli odottanut! Hmmm...harva sitä tietää, miten hyvä korjausompelija olen, vitsivitsi...) Sovimme, että kun säästi 20,- niin mainostaa sitten sen edestä Pellavasydämen mainiota korjausompelua!

Kuinkahan hyvin menestyisin, jos OSAISIN HINNOITELLA?
                                                                         Mervi pohtii....

6 kommenttia:

  1. Kymppi????? Nyt jyllä opettelet hinnoittelemaan! Eihän sulle jää tuosta itsellesi yhtään mitään. Miksi teet ilmaista työtä? Ja lisäksi poljet muiden korjausompelijoiden hintoja ihan hirveästi. Arvosta itseäsi ja työtäsi, ja anna sen näkyä myös siinä, minkä verran maksat itsellesi palkkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nii-ih...mitä Susanna olisit neuvonut ottamaan? Tiedän, että pitäisi olla valmis hinnasto, mistä asiakas näkisi ja itsekin voisi sanoa arkailematta. Mutta kun ei ole kokemusta korjausompelusta, ei valmiutta, eikä mietittyjä hintoja. Hihasta vetäsin ja ilmeisesti hiha oli liian lyhyt...

      Poista
    2. Kauanko sinulla meni aikaa tuohon hommaan? Jos tuntiliksan on oltava vähintään 40 euroa, niin siitä voi laskea.

      Omienkin sukulaisten suusta olen kuullut rutinaa siitä, kun ompelijat ottavat kolmekymppiä takin vetoketjun korjaamisesta, ja minua ihan suututtaa. Vetoketjun irrottaminen ja uuden ompeleminen on inhottavaa, vaikeaa ja hidasta touhua, ja hinnan on oltava sellainen, että työ kannattaa myös tekijälle.

      Poista
    3. No ei siinä mennyt kuin puoli tuntia...Mutta joo, olen nyt viisastunut - luullakseni - ja teen hinnaston. Sitten yritän pitäytyä siinä. Onneksi tämän jutun kirjoitettuani ilmoittautui yksi innokas korjausompelija tekemään esim. juuri nuo vetoketjun korjaukset!

      Poista
  2. Hinnoittelu on vaikeaa, mutta ei voi miettiä mitä asiakas on valmis maksamaan, vaan millä hinnalla itse pystyy ompelemaan. Kyllä asiakkaat ymmärtää, että lappu on luukulla hyvin nopeasti jos ilmaiseksi tekee. Jos ilmaiseksi tekee ei pysty tarjoamaan palveluja kauaa, vaan on keksittävä tuottoisampaa hommaa ;) Rohkeutta hinnoitteluun!

    VastaaPoista
  3. Nii-ih. Yhden työn hinnoittelin kunnolla (kyselin blogini lukijoilta myös neuvoja. Useampi kuukausi on kulunut, eikä tilaustyötä ole vieläkään haettu! Tämä on se pahin pelkoni - sitten ei töitä haetakaan...Asioilla on yleensä ainakin kaksi puolta; voi hinnoitella liian alas ja rahat loppuu tai liian ylös, jolloin asiakkaat loppuu. MIten löytäisi sen kultaisen keskitien?

    VastaaPoista