tiistai 26. toukokuuta 2015

Fysioterapeutti arvioi kotiamme

Vammaispalvelun virkailijoiden käynnin yhteydessä sovittiin, että fysioterapeutti tulee käymään ja arvioimaan, miten kotiamme voitaisiin muuttaa estettömämmäksi. Tämä siksi, että olin hakenut vammaispalvelun mukaisina asunnonmuutostöinä mm. porraskiipijää.

Fysioterapeutti oli minulle ennestään tuttu ja hänelle minun tilanteeni on tuttu.

Kartoitimme apuvälinetilanteeni ja se on ok. Paitsi että yksi apuväline saattaisi vielä olla tarpeen ja avuksi. Kun en kykene keittiötöihin täyspainoisesti - esim. kattilan nostaminen kahdella kädellä on mahdotonta - minulle voisi olla apua korkesta istuimesta, jossa on pyörät alla. Siihen "istahdetaan" ja sitten jaloilla tönien sen saa liikkeelle. Mielenkiinnolla jään odottamaan.

Sekä liikkeen että kodin puolella on yhteensä 8 kynnystä, jotka fysioterapeutti suositteli poistamaan ja laittamaan tilalle listan.

Nykyäänhän kuljen kotiin liikkeen puolelta. Jotta kulku onnistuisi myös asunnon ulko-ovesta, sinne täytyy tehdä muutoksia. Ulkoportaisiin pitäisi tehdä luiska. Tai oikeastaan koko portaikko on syytä uusia ja siinä yhteydessä tehdä luiska osalle matkaa leveistä portaista.

Nyt minulle tulee lääkinnällisenä apuvälineenä (eri asia kuin vammaispalvelut) porraskiipijä kokeiluun. Tai ensin Tyksin alueellisesta apuvälinelainaamosta tulee toinen fysioterapeutti katsastamaan tilanteen ja ehkä hänellä on kiipijä muassaan. Jos se käy, sitten kiipeminen kolmen kerroksen välillä tapahtuu sillä. Jos se ei onnistu, sitten vammaispalvelu päättää porrashissin hankkimisesta. Se on kuulemma kallis laite, jonka hankkimiseen suhtautui ft epäröiden.

Mutta eihän se niin saa olla. Jos on välttämätön tarve jollekin apuvälineelle, ei hinta saa olla este.

Muistan vanhastaan vammaispalvelulain kouluttajakoulutuksen ajoilta, että palvelusuunnitelman yksi tarkoitus on näyttää kunnalle vammaisten ihmisten palveluiden tarve. Kunnan olisi turha viitata rahojen vähyyteen, jos palvelusuunnitelmissa on kerrottu kunnassa oleva tarve. Nykyään on kuitenkin utopiaa, että jossain kunnassa määrärahoja  varattaisiin tarpeen mukaan. Omasta mielestäni esim. minun palvelusuunnitelmani on kuitenkin vain nykyolojen kuvausta, eikä siinä oteta kantaa siihen, mitä mitä todella tarvitsen.

Vielä yhtenä asiana fysioterapeutin kanssa keskustelimme kuntoutuksesta. Minun tapauksessani voisi tulla kysymykseen ostopalveluna vaikkapa 10 kertaa vuodessa avokuntoutusta. Mielestäni se olisi vallan hyvä, sillä se tarkoittaisi kuitenkin melkein joka kuukausi käyntiä jumpparin luona. Olisi joku potkimassa pepulle ja tarkistamassa, että edistystä tapahtuu. Mikään tällainen ei tietysti korvaa omaehtoista liikuntaa ja voimistelua.

Ei hassumpi palaveri. Lopputulosta odotellessa....

Mervi

7 kommenttia:

  1. Toivotaan parasta että saisit kaiken tarvitsemasi. Kyllä se helpottaisi elämääsi.
    Itse lähetin juuri invapaikka korttiini jatkohakemuksen, toivottavasti hyväksyvät sen, en jaksa kantaa kauppaostoksiakaan pitkälle jos ei saa ajaa invapaikoille. Kyllä nuo tekonivelet sen vaikuttaa ja sepelvaltimo tauti siihen lisäksi niin asian pitäisi ainakin lääkärin mielestä olla päivänselvä juttu. Saa nähdä sitten miten käy.

    VastaaPoista
  2. Kaunis kukkanen. Toivottavasti saat jonkun porraskiipijän.

    VastaaPoista
  3. Miksi esteettömyysarviota ei tehty siinä vaiheessa kun remonttia suunnittelitte? Etukäteen suunnittelu on korjaamista edullisempaa.
    Miksi valitsitte kolmikerroksisen talon ja sitten heti tarvitaan kalliita nostimia tms.?
    Itsekin liikuntarajoitteisena ei ole tullut mieleenkään hakeutua asumaan asuntoon, jossa on portaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emme valinneet kolmikerroksista taloa, vaan valitsimme talon, jossa on liiketila asuintilojen yhteydessä. Ja kyllä, esteettömyysasiat on koko ajan ollut mielessä ja otettu huomioon remonttia tehdessä. Vammaispalvelukin on ollut asioista tietoinen jo ennen tähän muuttamista.

      Vammaispalvelulain tarkoitus on saattaa vammainen tasavertaiseksi muiden vammattomien ihmisten kanssa. Jokaisella on oikeus valita asumismuotonsa, myös vammaisella. Lain tarkoittamalla tavalla hänellä on oikeus asunnossa tehtäviin tarkoituksenmukaisiin muutoksiin.

      Jos luet taaksepäin blogiani vuoden verran, huomaat, että lopetin koko liiketoiminnan, kun en kyennyt enää liikkumaan ja kantamaan tavaroita kodin ja työpaikan välillä. Oli riemastuttavaa, kun löysimme tämän talon, jossa voin toteuttaa unelmaani ja lähes koko elämäni on tässä saman katon alla.

      Poista
  4. Tuo kiipijä ym. asiat kuulostavat hyvältä!

    Mulla on vasta yksi versio tehty palvelusuunnitelmasta, mutta se on ollut vielä "vaillinainen" kun on odotettu tilanteen/voinnin kehittymistä. Otan uudestaan vammaispalveluohjaajaan lähiaikoina...

    VastaaPoista
  5. Fysioterapeutti puhui tällaisesta: Pyörällinen tai puoliseisovan asennon mahdollistava erityistuoli voidaan myöntää TYKS-sistä tai terveyskeskuksesta hoitovastuun mukaan potilaalle, jolle se on välttämätön ja mahdollistaa omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen kodin arjessa, päivittäisissä toiminnoissa toimintarajoituksista huolimatta.

    Jos erityistuolin saamisperusteet täyttyvät, ja tarvitaan sähköisesti säädettävä työtuoli,
    voidaan se myöntää TYKSin apuvälinekeskuksesta potilaalle, joka ei pysty käyttämään
    mekaanisia säätöjä.

    Apuvälinetyötuoli eroaa yleensä tavallisesta työtuolista, että istuin ei pyöri ja tuolissa tehokas yhdellä kädellä käytettävä jarru. Tämän lisäksi työtuoliin on saatavissa sähköinen jousi, jolloin istuinta nostaessa ei tarvitse nostaa itseään, kuten kaasujousellista tuolia käyttäessä tulee tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm.... vaikuttaa asiantuntijan kommentilta. Kiitos!

      Poista