lauantai 2. marraskuuta 2013

Uudet kulkupelit

Olisipa hauska tietää, mitä itsekullekin tulee otsikosta mieleen? Auto se ei voi olla, kun on monikossa...rattaat, vaunut, sukset...mitäs vielä on enemmän kuin yksi...rullaluistimet?

Vanhojen kyynärsauvojeni kumitulpat kuluivat puhki ja vein ne apuvälinelainaamoon vaihdettavaksi. Samalla näytin, miten sauvat ovat alkaneet kolista - kaikki tietävät jo kaukaa, että minä olen tulossa! Ystävällinen fysioterapeutti lupasi, että huoltavat sauvani. Kävi kuitenkin ilmi, että ne olivat niin rikki, ettei korjaaminen enää onnistunut. Tämä asiakaslähtöisen palveluasenteen omaava nainen alkoi etsiä minulle kunnollisia sauvoja ja sellaiset minulle tilattiinkin. Oikein anatomisesti muotoillut.

Käydessäni hakemassa sauvoja hän ei kuitenkaan ollut paikalla. Oli pitkä jono ennen minua, mutta vihdoin tuli minun vuoroni. Minua kutsuttiin ja kun aloin selittää asiaani, silloinen fysioterapeutti sanoikin: "Älä sano vielä mitään!" Hämmästyneenä totesin, että minä siis saan tulla tähän, mutta en saa sanoa mitään... arrgh! Arvaatte, että olin jo vähän varautunut asiaani esittäessäni.

Lopuksi kysäisin, että olisiko mahdollista saada toiset kepit ulkoilua varten, ettei tarvitsisi aina muuttaa korkeutta. "Ei meillä sellaiseen YLELLISYYTEEN ole varaa!" oli vastaus ja minä vain toistin että "niin - ylellisyyteen..."

Se siis (ainakin melkein) tarkoittaa, että minulla on ylellinen kulkupeli käytössäni. Jokainen, joka on kahdella sauvalla kulkenut, tietää, miten hankalaa pelkkä uloslähteminen tai sisällesaapuminen on, eikä siihen enää kaipaa keppien säätelyä. Joten sitten kuljetaan vaan aina samoilla kepeillä, samoilla säädöillä välittämättä muodostuvista asentovirheistä. Ei vaan jaksa.

Kepit kaatuvat ainakin sata kertaa päivässä. Voin kuvitella, millaista mieheni alkuillan nukkuminen on, kun vähän väliä säpsähtää kauheaan kolinaan...

Anatomisesti muotoiltu kyynärsauva



Nämä muoviset härpäkkeet on tehty siivousvälineiden ripustamiseksi seinälle, mutta minäpä käytänkin niitä kepeilleni. Näitä on kiinnitetty työpöytään, ruokapöytään, tiskipöytään jne.



Aina ei keppiä tarvitse edes "lukita" tuohon nipsuun - riittää kunhan sille on paikka, mihin nojaa ja pysyy pystyssä. 


Sellainen huono puoli näissä uusissa kepeissä on - anatomisesti oikein muotoillut kun ovat - että niitä ei voi vaihtaa kädestä toiseen. Onkin jokseenkin hankala tietää kumman valitsee. Joskus voin pienillä matkoilla käyttää vain oikean käden keppiä, mutta miten erotan sen? Tähän ongelmaan on suunnitteilla ratkaisu - jokin virkattu merkki toiseen.

Kumpi kumpaankin käteen?

 Aasinsiltana tästä ruokapöytäkuvasta iltasyömisiini.Minulla on yksi projekti kesken.


Olen saanut vakiinnutettua syömiseni niin, että paino pysyy paikallaan eikä nouse. Nyt vaan pitäisi saada se laskemaan. Pahin kompastuskivi on iltasyömisessä. Rutiineihini kuuluu Turun Sanomien lukeminen illalla viimeiseksi, enkä pysty mitään lukemaan pöydän ääressä ilman syömistä. Nyt olen jo sen verran edennyt, että kokoan syömiset lähelleni ennen lukemisen aloittamista - eikä mitään saa hakea enää lisää! Tänä iltana tyydyin rasvattomaan viiliin, kerrokseen sokeria ja pakastettuun mansikkasoseeseen. Aika kevyt ja melkein terveellinen. Eikö?

Mervi

5 kommenttia:

  1. onnellisia askeleita uusien keppien kanssa <3

    VastaaPoista
  2. Mukavia kilometrejä uusilla ylellisillä kulkupeleillä ;)
    Kokeilun arvoinen iltapala ja miksei aamu tai välipalakin on vähärasvainen rahka (vaikka sellainen pehmeäksi mainittu) ja makeutusaineella makeutettu mehukeitto. Se on ollut minun vähemmän salainen aseeni painonpudotuksessani. Tsemppiä projektiin.

    VastaaPoista
  3. En ole ehtinyt sivuillesi vähään aikaan...mutta tiedän tuon tunteen että pitäisi olla eri sauvat sisä ja ulkokäyttöön ettei aina tarvitsisi säädellä. Ja silloin ei myöskään tulisi kuraa ja roskia sisälle. Mulla kävi tuuri - kun tilasin sauvoja paikallisesta kaupasta sainkin kahdet sauvat. En tiedä oliko se mun vai kaupan moka kun tuli kahdet sauvat, mutta hyvä oli että tuli. Olen tosi tyytyväinen kun ei aina tartte ronkkia niitä. Ei mulla kyllä mitään ergonomisia sauvoja ole (ei täällä varmaan sellaisia edes tunneta) mutta onpahan ainakin kyynersauvat eikä sellaisia vanhanaikaisia "kainalosauvoja" joita käyttäessä varmasti menee selkä, hartiat ja käsivarret ihan jumille. Useimmat ihmiset jotka täällä käyttää, syystä tai toisesta sauvoja, joutuvat kainalosauvoille ja minä yritän lääkäriäni "kouluttaa" että siirtyisivät jo kyynersauvoihin tai "eurooppalaisiin sauvoihin" joiksi niitä täällä kutsutaan. Toivottavasti uudet sauvasi ovat mukavat, ja ehkä on-lineltä löytyisi sinullekin toiset sauvat, vaikkeivät ne ehkä niin ergonomiset olisikaan.


    Terveisiä täältä Rapakon takaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooo, kiva saada kuulla oikein rapakon takaa - mistä asti, kauempaa kuin Ruotsi? Pitääkö siellä itse ostaa sauvat?

      Loppujen lopuksi sain itselleni kahdet kepit - kas kun kaappiin oli jäänyt palauttamatta tavalliset. Apuvälinelainaamosta jopa antoivat niihin kumitulpat, vaikka pelkäsin että käskevät palauttaa...

      Ei kai kukaan enää kainalosauvoja käytä, ellei ole paha reuma tms. ettei pysty kyynärsauvoihin. Oivoi, ne on varmaan tosi hankalat, en ole kylläkään koskaan kokeillut.

      Kolikolla on kaksi puolta: nämä ergonomiset on kyllä käteen sopivat ja nyt on känsätkin hävinneet näiden ansiosta. Sen sijaan näissä on sellainen huono puoli, että ruuvit löystyy. Vähän pelottaa, että jos "kovassa juoksussa" lähtee yhtäkkiä osa pois. En ymmärrä, miksi siinä edes se ruuvi on, olen vaan aina kiireellä laittanut paikoilleen. Se on tuossa kämmentuessa. Eli jos se irtoaa, sitä mennään nurin.

      Poista
  4. Kauempaa kuin Ruotsi...USA:n länsirannikolla Seattlen lähellä. Ja tällainen lonkkaongelmainen minäkin. Joten kepit ovat tuttu aihe. Hyvä oli että löysit toisetkin käyttöösi. Ne ovat vähän hitaita vastaanottamaan uusia ideoita täällä sauvojen suhteen... Niitä kumitulppia voi muuten tilata on-linelta myös mutta pitää tarkkaan tietää se sauvan pään koko. Itse kyselin niitä viime kesänä Suomessa ollessani mutta silloin mulla ei ollut sauvoja mukana joten en saanut niitä. Ja sitten heti kesän jälkeen olisin niitä heti tietty tarvinnut kun lonkan metalliosat pettivät ja jouduin uudestaan leikkaukseen...ja yhä vielä kepeillä, ainakin tammikuun alkuun, sanoi lääkäri eilen.
    T. Rapakon takaa

    VastaaPoista