torstai 22. tammikuuta 2015

Kipee...



Tänään oli iltapäivästä alkaen ihan kamala päivä. Aamu meni vielä hyvin, kun tuli sama avustaja kuin eilen. Jatkoimme poistettavien astioiden siirtämistä putiikkiin kirpparihyllylle. Topakka avustaja, jolta homma hoitui enempiä neuvomatta.

Iltapäivällä aloin ihmetellä, miks on niin kummallisen kipee kroppa ja muistinpa siinä, että aamulääkkeet jäi ottamatta. Kolmen aikoihin ajattelin jo soittaa Pirkkoa apuun, mutta sinnittelinpä kuitenkin. Sitten tuli hirvee vilu. Siihen keksin oivan keinon: otin pitkästä aikaa matonkudetta käsiini ja aloin virkkaamaan koria. Siinäpä sitten tulikin hyvin pian hiki.

Vaikka oloni oli lähes sietämätön, ei se varmaankaan ulospäin näkynyt. Tuli NIIN hyvä mieli erään asiakkaan vilpittömästä ilosta, kun hän näki minun nousseen pyörätuolista pystyyn. Moni muukin on ollut kanssani iloinen ja se aina ilahduttaa.


Onneksi tänään oli vilkas päivä, etten aivan ehtinyt vaipua itsesääliin. Tämänpäiväisessä lehdessä oli Pellavasydämen mainos, jonka arvelin tuoneen lisää asiakkaita.

Puolanpohjat eivät ilmeisesti valmistuneet vielä, kun ei puuseppää näkynyt. Palataan asiaan....

Pellavasydämen Mervi

1 kommentti:

  1. Hei Mervi.Olen muutaman vuoden seurannut blogiasi ja putiikissakin käynyt,siinnä edellisessä.Et ollut silloin itse paikalla,mutta ystävällisen apulaisesi kanssa tein monta hyvää löytöä.Nyt kun olet siirtynyt vielä enemmän lankamyyjäksi,tarkoitus on kevään aikana poiketa tässä uudessa.Kuviesi perusteella tulen ihastumaan.Olen lukenut monet vaiheesi,kipuilut ja edistymiset,Surrut ja iloinnut,mutta kommentointi(jota kovasti toivot)on jäänyt tekemättä.Muutan tästä päivästä tapani,koska pidän tästä blogista ja haluan jatkossakin lukea tätä,Kiitos kun olet jaksanut kirjoitella,oikeista asioista.Jatka samaan malliin,Lähes päivittäinen vierailija,Nitta.

    VastaaPoista