tiistai 19. kesäkuuta 2012

Tukkuostoksilla

Lähdimme eilen sisareni kanssa käymään Tampereella. Olen arka ajamaan kaupungissa, joten sisko oli mukana antamassa varmuutta. Navigaattori on todella hyödyllinen keksintö, ilman sitä en lähtisi ollenkaan vieraaseen paikkaan. Meillä oli kaksi kohdetta: kudetukku ja Tammer-tukku. Molemmat sijaitsivat helpon ajomatkan varrella, keskikaupungille ei tarvinnut ajaa ollenkaan.

Nyt on auto ipipiukassa tavaraa, matonkudetta yli 80 kiloa! Saimme erinomaista palvelua. Kaksi miesmyyjää palveli meitä - pakkasivat vielä säkitkin valmiiksi autoon. Yksi harharetki tehtiin kirpparille, mistä löytyi mukava rottinkikori myymäläkalusteeksi.

En ole kummassakaan paikassa käynyt aiemmin. Kuteita on kyllä postitse minulle lähetetty. Tammer-tukun pikatukussa kului paljon aikaa . Piiiiitkät käytävät näyttivät ensin ihan hurjilta, mutta siellä me vaan köpöteltiin kyynärsauvoinemme... Putiikkiin ostin korutelineen, pään (hattuesittelyä varten), kasseja ja pusseja ja jotain pientä sälää.

Kävimme matkan varrella myös Vammalassa (nykyisin Sastamala) verestämässä vanhoja muistoja. Olen syntynyt Vammalassa, syntymäpaikakseni on merkitty Tyrvää. Isäni suku on sieltä kotoisin ja äitini haudattiin sinne sukuhautaan viime lokakuussa. Kävimme haudalla ja kaupungilla katsomassa taloja, joissa olemme asuneet.

Lapsuuden perheeni kanssa olen muuttanut kotia noin 10 kertaa ja mieheni kanssa toisen saman verran. Olen asunut eri puolilla Suomea: Vammalassa kahteen otteeseen, Keuruulla, Nurmijärvellä, Hyrynsalmella, Kuorevedellä, Ähtärissä ja Uudessakaupungissa myös kahteen otteeseen. Asuimme yleensä kaksi vuotta paikassa ja joskus samalla paikkakunnallakin vaihdettiin asuntoa. Huushollin pakkaaminen ja purkaminen on todella tuttua puuhaa!

Yhdessä sisareni kanssa totesimme, että muistot ovat kuitenkin mukavat. Minkäänlaista harmia emme muutoista muista. Päinvastoin oli aina hauska mennä uuteen kouluun. Ehkä ainut huono puoli jatkuvassa muuttamisessa on se, että ei ole olemassa lapsuuden kotia, ei lapsuuden aikaisia tuttuja, ei kutsuja luokkakokouksiin jne. Mutta paljon muistoja erilaisista asuinympäristöistä.


3 kommenttia:

  1. Ennen tuli meilläkin mieheni kanssa muutettua usein. Tampereellakin on tullut asuttua. Nyt olemme jämähtäneet tänne Etelä-Suomeen ja asuneet samassa asunnossa jo 18 ja puolivuotta!
    Usein muuttamisesta oli se hyvä puoli ettei tavaraa kertynyt kaikki nurkat täyteen kun vähintään kahden vuoden välein teki muutto inventaariota :)
    Mukavaa tiistai-iltaa!

    VastaaPoista
  2. Kiva, että kävit täällä Tampereella. Löysin blogiisi nyt ekaa kertaa ja jäin lukijaksi.

    Hyvää Juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa, toivottavasti löydät jatkossakin mieluista luettavaa!

      Poista