torstai 13. marraskuuta 2014

Kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu!

Nyt on jo poistettu kaikki piuhat, saan siis kipulääkityksenkin normaalisti suun kautta. Antibiootti tiputetaan suoneen, mutta en ole seurannut miten usein. Olo on ihan kohtalainen, ei tunnu leikkauskipuja näin maatessa. Olen ollut useamman kerran jo kävelemässä,  ovelle asti vain.

Hyvin täällä hoidetaan ja autetaan. Vain yhden nuoren tytön kanssa ärsyynnyin, hän oli kovasti sitä mieltä, että mun pitäisi itse siirtää jalkaa. Tuhahdin hänelle, että olen ollut 18  leikkauksessa ja kolmessa jo tänä vuonna - tiedän mihin se jalka liikkuu ja mihin ei.

Yritän olla niin omatoiminen kuin ikinä ja haluan päästä täältä pian pois. Teen jumppaliikkeet niinkuin on käsketty ja onhan se kiva huomata, että koko ajan tapahtuu edistystä. Lääkäri sanoi, kun kysyin lihaksista, että huonot ovat. Toinen lääkäri totesi, ettei tästä leikatusta jalasta tule olemaan kuin "tukijalaksi". Semmoinen omituinen piirre on tullut, että tavarat putoilevat käsistä. Tätäkin kirjoittaessa tämä tabletti on  jo monet kerrat  pudonnut hyppysistäni. Outoa ovat myös, harhat, joita olen vieläkin nähnyt, vaikka kipulääke suoneen on lopetettu. Omituista

  mervi

6 kommenttia:

  1. Onko Sinulla jokin kilpirauhaslääkitys? Ajattelin noita harhoja.Tyroxinin kanssa ei jotkut mömmöt sovi yhteen. Eevallako sinä käyt kävelyllä? Hyvä on asenteesi, mitä tulee kuntoutumiseen. Raija

    VastaaPoista
  2. Ota iisisti vain! Hyvä merkki on, että tunnistat että ne ovat harhoja! Kunhan muutama päivä kuluu, kaikki näyttää taas erilaiselta. Olisi se kyllä ihme jos se jalka liikkuisi heti kun on pitkään ollut -ei edes tukijalkana- vaan ihan muuten vain mukana kulkevana.
    Akv

    VastaaPoista
  3. Heippa, olen lueskellut blogiasi mutta en ole kommentoinut aiemmin. Hienoa tuo virkeytesi, minullakin on leikattu lonkka täällä Turussa enkä olisi voinut kuvitellakkaan kirjoittavani viestejä moneen päivään. En edes tekstiviestejä. Hienoa! Siunausta ja pikaista toipumista!

    VastaaPoista
  4. Hyvä, että toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin:) Tsemppiä kuntoutukseen!

    VastaaPoista
  5. Hienoa, että toipuminen etenee. Tuolla sisulla ja asenteella, ei mene monta päivää kun olet kotona. Ei sen leikatun jalan kanssa tietenkään maratonia voi vielä lähteä harjoittelemaan, mutta hyvä siitä tulee. Lihaskunto palautuu pikkuhiljaa kuntoutuksen ja jumppailun avulla.

    VastaaPoista
  6. oot tainu saaha aika tujauksen lääkkeitä jos harhoja näet vieläkin. Hienoa että olet jo pystyny kävelemään, siitä se lähtee.
    Oikein hyviä toipumisia ja toivottaan että pian pääset kotiin.

    VastaaPoista