seuraa sähköpostitse

lauantai 9. elokuuta 2014

Mitä tehdään, kun maito loppuu jääkaapista?

No, jos maitoa ei ole, mutta pitäisi olla - sitten lähdetään kauppaan. Niinpä.

Taisin jo mainitakin, että mieheni lähti puutarharetkelle Pietarsaareen, joten minun on pärjättävä viikonloppu yksin. Yleensä en käy ruokakaupassa koskaan, eikä nytkään olisi ollut välttämätöntä, mutta se maito.... Tilasin siis taksin, varasin puoli tuntia aikaa kierrellä rauhassa kaupassa. Taksikuski muuten ihmetteli tyyliäni:  istun pyörätuolissa ja työnnän jaloilla edessäni olevaa pikkukärryä. Hassun näköistä varmasti!

Kyllähän reissulle hintaa tuli: edestakainen taksimatka 60 euroa (noin 2,5 km yhteen suuntaan) ostokset vähän yli 20 euroa. Mutta onhan se kivaa olla itsellinen!? Ostelin herkkuja ja käsityölehden. Tuo kanttarelli-tuorejuusto on namnam.


Matkani olisi tavallisessa taksissa maksanut noin 15 euroa, mutta invataksi pyörätuoliavustettuna lisää hintaa toiset 15 euroa. Ja paluumatkasta toiset 30 euroa. Tämäkin oli vähän alaspäin pyöristetty hinta.

Mervi

7 kommenttia:

  1. Toisaalta, niin harvoin kun pääset kauppaan, niin aika kivaa, että kerrankin pääsit itse valitsemaan lempijuustoa ja käsityölehteä. Aikamoinen hinta, mutta harvoin varmasti käyt / joudut käymään. Toivottavasti näillä pärjäät nyt vikonlopun yli!

    VastaaPoista
  2. Eikö siulla ole SOTE korttia jolloin maksat vain bussimatkan hinnan, kyllä siun kannattaa sitä anoa, mie sain sen vammaispalvelun puolelta, tarvii lääkärin lausunnon siitä ettei voi ajaa autoa, kulkea bussilla ja terveydentilasta, niin ja pitihän se täyttää hakemuskin.
    Otappa selvää, sillo olis kauppareissut paljon halvempia.

    VastaaPoista
  3. Salla: juuri näin!
    Kosotäti: olen tietoinen asiasta (jopa saanut koulutuksen vammaispalvelujen kouluttajaksi). Kerran olen leikkauksen jälkeen hakenut taksikorttia, mutta silloin se evättiin, kun tilanne oli ohimenevä. Nyt olen tilannut lääkärin sitä varten, että hän kirjoittaisi todistuksen sekä kuljetuspalvelua että henk.koht. avustajaa varten. Saa nähdä, miten käy?

    VastaaPoista
  4. Siis mitä... normitaksi maksaa mitä maksaa ja invataksi maksaa mansikoita. Sehän on aivan nurinkurista. Sama juttu kuin silloin, kun panit minut tajuamaan yleisten invavessojen lukittuna pitämisen älyttömyyden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrystä tuo toki se, kun näkee, mikä työ invataksilla on saada minut autoon, kiinnittää tiukasti pysymään paikallaan ja taas toisessa päässä ottaa ulos taksista. Toki työstä pitää saada korvaus. Mutta usein invaliditeetti ja varattomuus kulkevat vielä käsikädessä. Ollaan pienen kansaneläkkeen saajia, eikä ylimääräisiä euroja yksinkertaisesti riitä.

      Poista
  5. Uskon että matka oli kaikenkaikkiaan hintansä väärtti, ainakin minulle tilanteessasi;) Pidän peukut pystyssä tuon kortin suhteen. Kivaa sunnuntaita. Riikka

    VastaaPoista
  6. Ja muistettava myös se huikea tunne itsenäisestä toimintakyvystä! Muistuu mieleeni kun ensimmäisen tekonivelleikkaukseni jälkeen ensi kerran pystyin kahden sauvan kanssa könkkäämään kilometrin päässä olevaan kauppaan. Mitäänhän en voinut kantaa joten ostin lakupötkön taskuun ja sitten sama takaisin. Mutta kyllä oli hyvä mieli että yksin tein sen!
    Akv

    VastaaPoista