keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Mahduttamisen maailmanennätystä tavoittelen...

Jonkun aikaa olen yrittänyt saada kaappeihin tilaa. Olen YRITTÄNYT luopua turhasta tavarasta, jotta jokapäiväisille käyttötavaroille olisi kunnolla kaappitilaa. Nyt alkaa sitten päinvastainen prosessi.

Pellavasydämen putiikista tulee väkisinkin ylijäämää meille kotiin. Ja tietysti työhuoneen tarpeet: kankaat, langat, kaavat, nauhat ja napit. Ja paljon muuta. Tunnen voimattomuutta, kun pitäisi järjestää oma työhuone vastaanottamaan kaiken tuon. Aloitin siirtämällä muut kuin ompelutarvikkeet muualle. Kynttilät, kynttilänjalat ja -mansetit ensimmäiseksi. Onkohan kukaan muu niin pöhkö kuin minä? Kynttilöitä laatikkokaupalla, vaikka en juurikaan niitä edes polta, vaan vaihdan sisustuksen mukaan. Älytöntä.

Ei ole edes sänkyä pedattu kuvausta varten.
Mieheni on tehnyt meidän parisängyn toiveitteni mukaan. Lonkkavammani ja toistuvien leikkauksien vuoksi on hyvä, että sänky on tavallista korkeampi. Pyysin myös sängyn alle laatikot a) säilytystilan maksimoimiseksi b) siksi, ettei sängyn alta tarvitse lattiaa imuroida eikä pestä. Meillä on siis koko sängyn pinta-alan verran laatikoita. Hyvänen aika, nyt kun tätä kuvaa katson, huomaan, että pääseehän tuonne sängyn alle pölyt! Kas, minä kun en ole tainnut imuroida sängyn valmistumisen jälkeen....Minkälainen armeija sinne lienee majoittunut?



Tyttäreni siirsi kynttilätarvikkeet yhteen laatikoista ja minä kävin katsomassa tulosta. 
Ihmettelin, että noinko vähän niitä loppujen lopuksi oli.


Vedin sitten laatikkoa vielä vähän...just joo.

Eikä tässä vielä kaikki, aika ison osan kynttilänjalkoja laitoin kierrätyskeskukseen lähtemään. 

Pellavasydän on naisten putiikki. Tosi harvoin siellä miehiä käy, mutta joskus tulevat tavaran kantajiksi. Ja maksumiehiksi. Loppuunmyynnissä yksi tällainen tuskastuneen näköinen mies kantoi kassikaupalla kuteita ja päivitteli, että mihin ne nyt taas saadaan mahtumaan. Minä siihen avuksi, että jos saunasta tekisi säilytystilaa, näin minä olen suunnitellut.... Mieheltä pääsi nauru: "Se on jo tehty! Olisiko muita ehdotuksia?"

Mervi

5 kommenttia:

  1. Hyvää alkavaa vuotta 2014. Ja stemppiä taistoon tavarakaaosta vastaan. Kuten edellisessä kirjoituksessani kirjoitin, niin on ihan hyvä opetella luopumaan turhasta tavarasta, vaikka sitten tavara kerrallaan. Vaikka se tuntuu tyhjänpäiväiselle, eihän yhden tavaran poisantaminen tuo tilaa juuri nimeksikään, niin sillä on kuitenkin se tärkeä rooli - avata portti uutteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Anne-Mari! Kyllä sitä yritän tässä samalla toteuttaa... tai oikeastaan pakko, koska tavaraa nyt tulvii sisään. Priorisointi vaan on niin vaikeaa. Uusia ideoita varten pitää olla materiaalia jemmassa, mutta yritän ajatella niin, että materiaalille pitää olla HETI käyttöä, tai sitten sitä ei marinoida.

      Poista
  2. Oisko mahdollista ulkoistaa tuo tavaroitten karsiminen jollekulle muulle. Teet ensin listan, millä kriteereillä tavara jää sun haltuusi. Joku muu käy tavarat läpi, kaappi tai huone tai kerros kerrallaan. Laittaa pois kaiken, mistä ei mainintaa "tavara jää" -listalla. Sen listan pitää olla selkeä. Sitten epävarmat asiat tarkistetaan sen kaseeraajan kanssa. Tavarat pois. Joko lahjoitat hyväntekeväisyyteen, toimitutat kaatopaikalle, tai myyt. Ja sitten seuraavan erän kimppuun. Kun koko talo on käyty läpi, pitäisi tilaa olla. Voi olla, että joudut maksamaan tehtävän tettämisestä, mutta maksat myös varastotilasta. Ennenkaikkea kuinka paljon kuormittaa henkisesti toi mammonaan sitoutuminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jo vähän tähän suuntaan, että tyttäreni tekee kanssani karsintaa. En keksi selityksiä kaikille säilyttämisille, joten on laitettava poismenevien kasaan. Kaseeraaja - ikinä kuullutkaan, onko se ammattinimike näille järjestelijöille?

      Varastotilan vuokraamista alunperin suunnittelin, mutta sitten joku valaisi asian typeryyden. Maksaa sellaisesta, mitä ei edes tarvitse...ei sentään.

      Muutamasta karsintakierroksesta on jo kokemusta ja siitä, millaisen helpotuksen tunteen, mutta myös konkreettisen avun se tuo. Toistaiseksi haluan kyllä pitää narut omissa käsissä ja yritän kehittää harkintakykyäni paremmaksi. Kiitos kommentistasi!

      Poista
  3. Kaseerata on verbi, jonka merkitys on hylätä. Sen mukaan kaseeraaja on siis hylkääjä. Itse olen tuota sanaa käyttänyt niin kauan kuin muistan juuri tuossa merkityksessä.
    Olen siis itse hamsteri jo kolmannessa sukupolvessa. Oma varoittava esimerkkini on tehokkaasti ehkäissyt seuraavan sukupolven tavaranhilloamisen.

    VastaaPoista