keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kovin erilainen jouluaika - uniikki jopa...

Sunnuntai-iltana söin viimeisen aterian, jollaista en tule ehkä koskaan enää elämässäni syömään.
Kyseessä on iltapala, jolle kokosin jääkaapista parhaat sapuskat, mitä hiukankin teki mieli.

Tuoremehua, myyjäisistä ostettua lihapiirakkaa, kaali-ananas-salaattia, kinkkuleikettä, creme brulé - niitä taisin syödä kolme tuollaista pikkupurkillista. Oletteko maistaneet? Se on niin niin niin ihanaa....

Tästä eteenpäin ateriani ovat näissä laatikoissa ja pusseissa: Eikä sitten muuta. Vain ihan hiukan lisäproteiinia.

Tällainen dieetti kestää 16.12. - 14.1. ja tapahtuu lääkärin valvonnassa. Kyllä - laskit aivan oikein - siihen aikaväliin osuu myös joulu! Eikä näistä pusseista edes löydy jouluruoan makuisia elämyksiä!

Kun ei kerran syömistä varten pöytää kateta, niin ei siis haittaa, vaikka ruokapöytä on taas hetken tämän näköinen;

hassu kuva, näyttää tavarat putoavan...
Putiikin työhuoneen hyllyjä tyhjentäessäni löysin keskeneräisiä jouluisia töitä. Päätin tehdä nämä loppuun. Näppipyyhkeet myytiinkin jo kaikki, joten huomenna vien putiikkiin täydennystä.

Satuin menemään tänään putiikkiin juuri oikeaan aikaan. Kaksi asiakasta toi korjausompelua. Yksi takin vetoketju ja fiinin takin rikkimenneen hihan korjaus niin, ettei reikä näy. Luulin jo, että olen päässyt kaikista pakollisista yritykseen liittyvistä ompeluista. Mutta vielä pitää vähän jaksaa. Kunnes.......

Pellavasydämen Mervi


10 kommenttia:

  1. Nyt kyllä uteliaisuus heräsi: miksi moinen dieetti? Miksi juuri nyt eikä vasta joulun jälkeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulun JÄLKEEN kaikki alkaa dieetille...viisaampaa hillitä syömistä jo ENNEN joulua!

      Poista
    2. Se on totta, mutta itselleni ainakin joulun herkuttelut ovat enemmänkin sosiaalinen tapahtuma kuin yletöntä mättämistä. Siksi yhteiset ateriat ovat minulle ja perheelleni tärkeitä. Siksi aion aloittaa oman dieettini vasta joulun jälkeen.

      Sitä paitsi - tuolla pussiruokadieetillä ei ole mitään tekemistä syömisen hillitsemisen kanssa, olipa sitten joulu tai uusi vuosi. Uskallanko siis udella uudelleen, mistä juuri tuollainen dieetti - ja miksi?

      Poista
    3. Nuoruudessani olin hoikka, mutta lihomisen jälkeen olen koittanut kaikki mahdolliset dieetit mitä maailmassa on - onnistumatta pysyvästi. Ainut kerta, jolloin olen oikeasti onnistunut, on parinkymmenen vuoden taakaa. Silloinkin lääkärin valvonnassa olin tällaisella VLCD-kuurilla kuukauden. Kaiken kaikkiaan pudotin 20 kiloa - vain saadakseni nekin takaisin...silloin kykenin vielä pyöräilemään ja liikunnalla olikin tuossa vaiheessa oma merkityksensä.

      Tuo mitä kirjoitit, ettei tämä auta syömisen hillitsemiseen, on tavallaan totta. Kuitenkin syömiskierre pitää saada jollain konstilla katkeamaan ja tämä on siinä vallan mainio keino. Totaalinen kieltäytyminen saa toivottavasti opitut tavat "unohtumaan" sen verran, että voi oppia uudenlaisen tavan suhtautua ruokaan ja syömiseen.

      Aloittaminen on aina vaikeinta. Kyllä sitä sitten jo laihduttaa, kun on saanut vähän tulosta näkyviin. Tasannevaiheet on taas vaikeita ja tietysti se, että saa pudotetut kilot pysymään poissa.

      Poista
  2. Onpas aika moista; diettisoppa-joulu.
    Mä olen muutaman kerran onistunut varsiaisen Joulun syömään hillitysti, mutta sitten revennyt Joulun jälkeen, älytöntä vai mitä!
    Toisaalta, jollei laita mitään jouluista suuhunsa, on helpompi pysyä kaidallatiellä (mun metodillani, joka siis on kaikki tai ei mitään).
    Onnea koitokseen (kaipa se lääkäri ties mitä määräs)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sinäkin? Minäkin olen on/off - ei mitään kohtuutta koskaan missään. Suurin ongelma dieetissäni taitaa olla se, että muu perhe ei tykkää - menee fiilis, kun yksi ei syö. Eivaiskaan, ei se suurin ole...

      Poista
  3. Oijoi, tuota jouluateriaa en taitaisi huolia omaan pöytääni. :(

    Entä miehesi? Onko hänkin kuurilla?

    Kokeilitko koskaan sitä FitFarmia? Se oli oikeasti hyvä dietti. Siinä syötiin oikeaa ruokaa, oikeista, yksinkertaisista raaka-aineista. Siksi tykkäsin siitä tosi paljon. Se myös toimi.

    Mutta ei sekään hillittömyyteen tepsinyt. Kun olin saanut itseni siihen kuntoon, että tykkäsin taas katsoa peiliin, palasin samaan vanhaan elämään. Hyvin huomaamattomasti, tajuamatta itsekään. Ei se kolmenkymmenen vuoden tottumus oikeasti katoa mihinkään jollain muutaman viikon kuurilla. Ja pussikuuriin en usko sekuntiakaan. Kun alat sen jälkeen taas syödä ihmisten ruokaa, teet sen tutulla tavalla. Silmittömiä määriä herkkuja menee minullakin joka päivä ja jokaikinen menetetty kilo on tullut takaisin tämän puolen vuoden aikana. :(

    Tästä pessimismistäni huolimatta pidän hirmuisesti peukkuja, että sinun kuurisi onnistuu ja kilot jäävät pysyvästi pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on vain minun projektini. MIes ja tytär meillä eivät erityistä kuuria kaipaakaan. Mies pulskistuu löysän talven aikana, mutta kesällä kun viettää kaiken vapaa-aikansa puutarhassa, laihtuu ennalleen. Ilman kuureja, luonnollisesti.

      Tuota FitFarmia en olekaan kokeillut ja voi olla, että on tullut monia uusia, joista en edes tiedä. Vanhat systeemit olen kaikki koittanut ja huonoiksi todennut - siis minulla toimimattomiksi.

      Jokaista kannustavaa lähimmäistä tässä nyt tarvitaan, aion onnistua!

      Poista
  4. Huh huh. Kokeilin tasan yhden tuollaisen pussin ja toisen ateria muotoisena. Hukkaan meni nekin roposet jotka ostoon käytin. Nyt kuitenkin olen onnistunut toukokuusta laiduttamaan 14 kiloa syöden oikeaa ruokaa ja painoni on normalipainoisen BMIssä. Ajattelin antaa itseni joulun herkutella jouluruualla. Onnistumiseni salaisuutena on ollut perunan, jauhojen eli pastan ja leivän korvaaminen kasviksilla. Kukkakaalista tulee hyvää muusia, nauriista perunan korvike pyttipannuun, karpin mantelisämpylöitä aloin paistaa itse jne. Kalori ym. ravitsemuksellisia yksityiskohtia seurailen Kalorilaskurissa ja pienen alkuopettelun jälkeen kalorimäärät pysyvät helposti sallituissa rajoissa ja nälkäinen ei ole tarvinnut olla. Vinkkinä vielä tuon creme brulé myyjän liikkeestä Iöytyy Italian ja Mexican style pakastevihanneksia jotka paistettuina ovat todella hyviä ja mainioita paistetun pihvin kavereita. Niin ja rahka + makeuttamaton marjakeitto (tässä kannattaa suosia oikeista marjoista valmistettuja ei niitä mehu+aromi versioita) on myös hyvä aamu/väli/iltapala jota tuli varsinkin alussa syötyä paljon nälän torjumiseksi.
    Onnea matkaan ja toivottavasti tästä vuodatuksestani on jonkinlaista vinkkiä kun voit palata jälleen oikean ruuan pariin ja hylätä nuo "ruuakkeet".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä olikin monta kokeilemisen arvoista vinkkiä. Hienoa, että olet saanut kiloja pudotettua. Sitten alkaa hankalin vaihe - miten saada ne menetetyt kilot PYSYMÄÄN poissa! Kerrohan joskus, miten olet onnistunut.

      Poista