tiistai 13. elokuuta 2013

Työnteko on raskasta


Tämä ei ole hyvänolon postaus, tämä on valivali-postaus.


Tänään oli ihan hirveä päivä. Olin ollut kaupassa puolitoista tuntia, kun totesin, ettei tästä tule mitään. Mun olis pitäny olla tänään ja huomenna putiikissa ja vasta torstaina Pirkon tulla vuoroon. Minäpä siis soittamaan vanhalle ihmiselle (sooori Pirkko) että en pärjää, voitko tulla jo huomenna töihin. Pirkko oli mustikkametsässä ja olisi kyllä tullut jo tänäänkin, mutten sentään kehdannut pyytää.

Te monet, joilla on fibromyalgia, tiedätte millainen oli tämä päiväni. Jäytävä särky joka puolella kehoa, sellainen tunne, niinkuin kaikki luut sisällä kolottaisi. Katsoin kelloa vähintään puolen tunnin välein, että joko pääsee kotiin. Toki aina kun tuli asiakas ja keskityin johonkin muuhun asiaan, niin taas meni hetki kivasti.

Vain kaikki voimani ponnistaen sain työpäivän päätökseen. Avasin kotioven ja totesin miehelleni miten ihana asia on oma koti! Eikähän minun pitäisi valittaa, kahvipöytä oli valmiiksi katettuna ja posti haettuna. Minä välittömästi ottamaan lisälääkitystä, jolloin huomaan, että olen ottanut aamulääkkeet huolimattomasti - Tramal oli jäänyt dosettiin. Kyse olikin siis vieroitusoireista, eikä "oikeasta särystä"... Otin siis vähän ylimääräistäkin troppia ja nyt alkaakin jo helpottaa.

Kauhistuttaa tuo "vanhuksen hyväksikäyttö". Tänään tuli joku Pirkon tuttu ja ihmetteli, ettei tämä ole paikkeilla. Ei kuulemma ole koko kesänä näkynyt Pirkkoa saaressaan, kun on AINA TÖISSÄ. Mitähän ihmiset minusta ajattelevat, etten anna toisen viettää rauhallisia eläkepäiviään. Mutta kun Pirkko välttämättä tahtoo. Tästä kesästä ei olisi tullut mitään ilman hänen apuaan. Onneksi on Pirkko.


Pirkko ei ole antanut pyynnöstäni huolimatta lupaa laittaa kuvaansa tänne. Tämä kuva on nyt kuitenkin julkaistu Uudenkaupungin Museon facebook-sivulla, joten uskallan sen laittaa tännekin. Älkää kertoko Pirkolle.

Elämästäni menee puolet tavaroitten etsimiseen. Taas on kamera hukassa. Olisi teille esiteltävääkin, mutta.... Enkä millään muista, mitä ja missä olen viimeksi kuvannut. Jotta ei taas tulisi kuvaton postaus, niin käytän hyväkseni näitä museon kuvia. Enkä ole edes lupaa kysynyt.


Museossa on menossa "Hienoissa hepenissä" - näyttely ja siellä voi itsekin sonnustautua vanhanajan hepeniin ja kuvauttaa itsensä heinona ladynä. Uudenkaupungin Museon johtaja Mari Jalava tekee hienoa työtä julkaisemalla facebookissa vanhoja kuvia kaupungin historiasta. Niitä on tosi kiva katsella. Siellä on sellainenkin palvelu, että vanhan kuvan maiseman voi nähdä nykyisessä "asussaan".

Minua tietysti kiinnostaa vanhan ajan puotien kuvat. Tässä muutama.



Martta Lehtosen käsityöliike toimi pitkään Uudessakaupungissa. Liike jatkoi Ellen Lehtisen jo 1900-luvun alussa aloittamaa käsityöliikettä vuonna 1941 osoitteessa Koulukatu 1. Tuossa osoitteessa Lehtosella oli myös kahvila. Vuonna 1965 valmistui uusi liikehuoneisto osoitteeseen Alinenkatu 30. 

Tämä nyt oli tällainen täysin suunnittelematon postaus tyyliin mitä mieleen juolahtaa. 

Mervi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti