torstai 22. elokuuta 2013

Voi meitä lonkkavammaisia!

Eräs asiakkaani oli tyhjentämässä äitinsä jäämistöä ja tarjosi minulle näitä vanhoja nukkeja ostettavaksi. Minähän en hennonnut kieltäytyä ja nyt nämä ovat minun. Tämä noin 70-vuotias rouva on näillä itse leikkinyt. Tuon pienemmän hän muistelee saaneensa Amerikan tuliaisina.


Pienempi nukke mahtuu tuohon vanhaan laatikkoon, vaikkei se alkuperäinen olekaan. Nukkien vaatteet on vaatimattomia, itse tehtyjä.


Katsokaa nyt tätä rehveliä! Sillä on lonkkavika. Ei ehkä synnynnäinen, niinkuin minulla itselläni. Eikä molemminpuolinenkaan. Toinen lonkka on kuminauhalla kiinni jossain sisuksissa, mutta tämä toinen on pudonnut kiinnityksestään. Lienee helposti korjattavissa.

Eikös olekin kauniit kasvot! Ei ole omistaja kokeillut tusseilla meikkaamista. Sen sijaan parturia on kyllä leikitty, niinkuin yleensä aina nukeilla.

Muutama vuosi sitten toinen vanhempi rouva toi alastoman nukkensa minulle vaatetettavaksi. Hänellä oli kuulemma iso nukkekokoelma ja nyt hän halusi tälle isokokoiselle nukelle sodanaikaiset vaatteet. Olipa se kiva projekti - aikaavievä kylläkin. Tutkin netistä ja kirjastosta 40-luvun tyttöjen vaatetuksia ja tein kaikki alusvaatteista lähtien mahdollisimman autenttisiksi. Sukkanauhatkin muistan värkänneeni. Hmm...mahtaako nukesta otettu valokuva olla jossain tallessa?

------ Onneksi olen tallentanut viisi vuotta vanhat putiikin alkuajan kuvat cd-levylle. Ja vaikka ensimmäisessä olikin tyhjä nukkealbumi, lopulta löysin kuin löysinkin!


Sukkanauhat ja aidot pässinpökkimästä langasta neulotut sukat. Auts, miten ne pisteleekin - melkein tunnen sen nahoissani.



Eikös olekin aika aidon näköistä mekkokangasta?! Tästä olen tehnyt röyhelöessuja myyntiinkin. Vieläkin on tuota kangasta jäljellä. Essuun olen kukat kirjonut ihan itse ja tuo on kyllä minun kärsivällisyydelläni aikamoinen saavutus.
 
 Villatakin neuloin vanhasta langasta, samoin tupsupipon.

Olin silloin ja olen vieläkin oikein ylpeä tästä saavutuksestani!

Nyt mietin, mitä noille uusille nukeilleni tekisin. Tuo isompi taitaa olla saman kokoinen, kuin tämä sota-ajan tyttö. Voisin sillekin väsätä samanlaiset vaatteet. Mutta entä tuo pienempi? En ole edes omia nukkiani tallettanut, joten en taida näistäkään sen kummemmin innostua. 

Olisko joku lukijoista kiinnostunut?
Mitä sinä näille/näillä tekisit?

Mervi

9 kommenttia:

  1. Voi jestas, miten upeat historialliset ja tunnearvoiset nuket - vieläpä Ameriikantuliainenkin! Ja sinun tekemäsi sota-ajan asu ja se, että perehdyit asiaan, ihan liikuttaa. Huippu!

    VastaaPoista
  2. Saat ollakin ylpeä nuken vaatteista. Minulla on noin 50 vuotta vanha oma nukkeni, jolle haaveilen tekeväni joskus uudetvanhat vaatteet.

    VastaaPoista
  3. ihania nukkeja <3 sinä tekevänä ihmisenä puet niille uus-vanhat vaatteet ja pistän putiikkiin koristeeksi;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Putiikista ollaan kyllä viimeisetkin "koristeet" juuri nyt purkamassa pois, sillä loppuunmyynti on vauhdilla menossa. Niin toivoisin, että elokuun lopussa olisi koko huusholli IHAN TYHJÄ.

      Poista
  4. Voi miten ihania nukkeja itse olen keräillyt niitä ja minulla on jo yli 300 nukkevaavia olen useimmille ommellut vaatteet tai kutonut osalla on ollut ostaessani kauniit vaatteet,minulla ei ollut lapsena nukkeja mutta nyt vanhana on kylän lapset ja omat lapsenlapseni leikkivät niillä innoissaan niillä on oma aitta missä ne asustaa olempa antanutkin aina jonkun pois jos näen lapsen rakkauden jotain nukkea kohtaan ,olen ostanut kirppareilta,nukkien maahantuojilta,saanut lahjaksi,kaikkein eniten viehättää kauniit vauvanuket ja myös vanhat nuket kun niiden kasvot ovat kauniit,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, sinä olet siis asiantuntija! Kiinnostaisi tietää, mitä sinä olisit noista kahdesta nukesta tuollaisenaan maksanut? Että teinkö hyvät vai epäedulliset kaupat?

      Poista
    2. Voi sentään en koe itseäni asiantuntijaksi millään ,se on minulle rakas harrastus sanon aina että ne on mun tupakka ja viinarahani(kun en polta enkä juo)mitkä nukkeihin menee.Halvin nukkeni on pari e,ja kalleimmat n,250e En tiedä paljonko maksoit kun en huomannut hintaa joten en osaa sanoa teitkö hyvät kaupat mutta jos jonkun asian todella haluaa siitä on myös valmis maksamaan

      Poista
  5. Ihanat asut olet tehnyt. Oikein onnistunut kokonaisuus.
    Olimme kerran siellä Pytinkien pariisi tapahtumassa, oli oikein hieno tapahtuma.

    VastaaPoista
  6. Oi että oli ihania nuo nuket, olisin kyllä kiinnostunut kovastikkin noista nukeista, minulla ihan oikeasti tipahti kyynel tietokoneen näppäimille. Ja nuo vaatteet, voi miten ihanat, tuo essu ja mekko.

    VastaaPoista