tiistai 7. toukokuuta 2013

Minkä voit siirtää huomiseen, sitä älä suinkaan tänään aloita...

Ryhtymisrajoite-diagnoosiini kuuluu alalajina aloittamisen siirtäminen. Olen mestari keksimään syitä, miksi ei juuri nyt kannata aloittaa. Siirrän, siirrän ja siirrän, kunnes ei kertakaikkiaan ole enää mitään mahdollisuutta siirtää vaan on pakko aloittaa.

Joku on sanonut, että se osoittaa hyvää itseluottamusta - tiedän, että ehdin kuitenkin tekemään määräajassa!

Olenkin jo kertonut, miten rahojen vieminen pankkiin on tehty hankalaksi. Aiemmin sain viedä rahat vaikka paperipussissa Osuuspankin tiskille ja rahat oli yleensä vielä samana päivänä tilillä. Nyt setelit täytyy järjestää ja laskea yksitellen, merkitä kukin laji erikseen, niputtaa kuminauhalla, paketoida erikoispussiin ja viedä yösäilöön, josta ne sitten viedään laskettavaksi Turkuun. Rahojen näkyminen tilillä tietysti kestää... Päälle päätteeksi jokaisesta pankkiin viedystä setelistä joudut vielä maksamaan!

Lisää tallessa pidettävää materiaalia

Pakotettuna olen tällaisen sopimuksen jo tehnyt, mutten kertaakaan vienyt rahaa tällä systeemillä.. Niin, kolikot  kannattaa viedä erikseen ja ne pitäisi itse viedä koneeseen, joka ne laskee. Yleensä pelkään kaikkia tuollaisia laitteita (kauan kesti, että uskalsin ottaa bensaa automaatista kortilla).

No, eilen suoritin nuo rahankäsittelyoperaatiot ja päätin tänään lähteä erikoisaikaisin töihin, että ehdin käydä pankissa harjoittelemassa tuota rahansäilöämistä. Heräsin kyllä aikaisemmin ja nyt tässä mietin, että viitsinkö lähteä vai en. Taas tuli apuun hyvä mielikuvitukseni - osaan upeasti keksiä syitä siirtämiseen.

Nyt keksin, että on erityisen hyvä, jos tyttäreni on mukana, kun menen hoitamaan tuota pelottavaa operaatiota. Hän varmasti hoksaa asiat paremmin ja uskaltaa rohkeammin tarttua haasteisiin. Juu, se onkin hyvä. Tyttö tulee tänään kotiin (tekemään kanssani verkkokauppaa) joten ehkä jo illalla käymme pankissa.
Jippii, nyt mulle säästyi aikaa notkua täällä netissä, kun ei tarttekaan vielä mennä pankkiin!
Mervi

Ps. Siitä annan pisteitä itselleni, että olen lapseni opettanut omatoimisiksi. Pienestä pitäen ovat saaneet harjoitella käymään kaupassa, pankissa, terveyskeskuksessa jne. Eivätkä nuo ole juurikaan äitiä avuksi tarvinneetkaan.


4 kommenttia:

  1. Joku on sanonut, että se osoittaa hyvää itseluottamusta - tiedän, että ehdin kuitenkin tekemään määräajassa!

    Mielestäni se kuvastaa ja osoittaa sitä, ettei ole tarpeeksi tekemistä eli kiirettä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitat siis että sinun mielestäsi tarpeeksi kiireinen ihminen ei siirrä asioita eteenpäin?

      Poista
  2. Vaatii tosiaankin rohkeutta jättää asiat viimetippaan.. minä en enää edes pakosta tee kaikkia asioita välttämättä ollenkaan.. se on taas jotain muuta kun rohkeutta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ei minulla olisi takaraivossa tietoa siitä, että asiakas odottaa työn olevan aikataulussaan valmis, niin siirtäminen tarkoittaisi hyvin usein koko homman täydellistä unohtamista!

      Poista