maanantai 27. toukokuuta 2013

Rikoo on riskillä ruma, mutta kuitenkin...

Tässä uusin asuni. Housut yksinään ovat aika hurjan väriset, mutta kun muut asusteet on valittu niihin sopimaan, niin menettelevät. Nämä asusteet mätsäävätkin aika hyvin, vaikka kaikki on kerätty "mitä kaapista löytyy" - tyylillä.

Vasta kuvatessani huomasin korun ja kengän koristeen...
 


Tämä pusero on tehty monta vuotta vanhasta kankaasta ja olen tästä jo ennenkin ommellut sekä puseron että mekon. Malli on vanha tuttu "teltta". Erittäin helppo ommeltava, sillä hihat on ilman saumoja, lepakot muttei kovin laajat. Kaula-aukko vain käännetty ja joustosiksakilla ommeltu. Koko asu on huippumukava pidettävä.

Otin vielä kuvan kuvaajastani, joka tuli juuri Kukkamessuilta. Kaksi päivää Aarre oli siellä talkootöissä.Tämä kukkahattu on täällä jo esitelty vuosi vai kaksiko sitten. Tyttäreni on tehnyt sen muovikukista.
(kuvat lauantailta)


Ja tässä minä vielä oravahampaineni.

Olen niin innostunut nyt tekemään itselleni vaatteita. Mieheni nosti kyllä jo vintiltä muutaman jätesäkillisen minun kesävaatteitani, mutta osaan jo kuvitella, kun niitä sieltä nostelen, miten tuntuvat tunkkaisilta ja sopimattomilta, plääh! Paljon kivampi tehdä uusia.

Mietin myös näiden isojen tyttöjen vaatteiden ompelemista myyntiin, mutta vielä se on vain mietinnässä. Vaikka itselle ovatkin oikein sopivia, on kuitenkin eri asia tehdä myyntiin. Trikoon ompelussa on omat niksinsä ja oikeastaan pitäisi olla peitetikkikone ja sitä minulla ei ole. Mutta on nuo trikoocaprit (vai mikä tuollaisten "tulvahousujen" oikea nimi lienee?) vaan niin mukavat, kun on sopivan kokoiset!

Mervi

ps.Suomalaisia usein moititaan tuppisuiksi. Itse olen poikkeus ja tykkään kun joku ihan vieras alkaa jutella. Oli mukava, kun eräs asiakas, jolla oli tuollainen samanlainen kaulakoru, totesi, että olemme "samiksia".

24 kommenttia:

  1. Ihanan pirteä asu! - Hyvä kakkosvaihtoehto peitetikkikoneelle on kaksoisneula ihan tavalliseen ompelukoneeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joskus aina, ja nyt taas, kokeilin sitä kaksoisneulaa, mutta ei onnistunut! Vaikka koneen ohjekirjassakin näytetään, miten käytetään, niin silti langat oli välittömästi sotkussa ja poikki.

      Poista
  2. Kauniisti passaavat värit ja kuviot yhteen. Aurinkoinen asu!

    VastaaPoista
  3. Onpa mukavan näköinen asu! Meidän suvussa on isoja etuhampaita ja me naiset olemme aina pitäneet niitä edustavina, näkyypä hymy paremmin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvussa ne meilläkin näyttää menevän - tytärkin kovin harmittelee...

      Poista
  4. Oikein kaunis asukokonaisuus ♥
    Kannatan ehdottomasti ajatustasi isojen vaatteitten myyntiin tekemisestä. Niitä on niin vaikea löytää kaupoista ja suomalaisetkinhan pulskistuu koko ajan. Voisit vielä laittaa nettiputiikin, jossa myisit niitä, niin saisi kauempanakin asuvat ja varmasti olisi menekkiä. En tiedä olisiko minulla itselläni rahaa ostaa,(hankin vaatteeni yleensä kirppareilta) mutta lupaan ainakin mainostaa blogissani, jossa on paljon juuri meitä tosi isoja tyttöjä lukijana.
    Minua ei ainakaan voi sanoa tuppisuuksi. Tytär aina sanoo, että ihan hävettää kun sinä pälätät aina kaikille =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsestään ei sitä pälätystä huomaakaan (paitsi joskus) mutta sama juttu, minäkin olen ihan nolo, kun isäni kertoo, mitä kaikkea on taas "möläytellyt"...

      Poista
  5. Mä oon ommellu paljonkin lapselleni trikoosta eikä mullakaan ole peitetikkikonetta. Vallan mainiosti pärjää saumurilla ja tuplaneulalla. Peitetikkaaja on varmaan ihan kiva, mutta mun mielestä ehkä vähän turhake ainakin näin harrastelijalle. Sinä tietty teet työkses niin voi olla eri asia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon käytän saumuria, mutta ole niinkään trikoota ommellut. Pitäis varmaan saada vierihoitoa, miten saada tasaista saumaa. Tahtovat olla sellaista lainetta...höyryttämällä kyllä asettuvat. Ja toi tuplaneula, en osaa sitäkään käyttää. Kyllä joskus kauan sitten muistan onnistuneeni, mutta nyt ei sitten niin millään! Lisää harjoitusta...

      Poista
    2. Jos sinulla on koneessa difrentiaalisyöttö, suosittelen käyttämään trikoota ommellessa. Muutoin reunat aaltoilee. Mitä joustavempi kangas, sitä enemmän sitä syöttöä. Näin minä olen ommellut ja ohjeen saanut
      t. Eija

      Poista
    3. Eija. Avasin ensimmäisen kerran saumurin käyttöohjeen ja kyllä sieltä tuo differentiaalisyöttö löytyi, mutten ymmärtänyt juuri mitään... Keskellä näyttää nyt olevan "se vipu", eli 1.0. Mihinkähän suuntaan sitä vääntäisin?

      Poista
    4. Omassa koneessani vipu osoittaa yleensä trikoota ommellesss kohtaa 1,5 ja 2 välillä. Kokeilemalla varmasti löytyy oikea kohta. T. Eija

      Poista
  6. Niin joo, ja jos haluat jotain koristeellisempaa kuin pelkkä siksak niin koita vaikka "hunajakenno" ommelta. (joissain koneissa on oikeasti hunajakenno, toisissa vaan siksak kennosto, mutta koristeellinen silti) Tai jotain aalto-ommelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta mitä sitten, kun haluan ihan tavallisen suoraompeleen, mutta niin, että se joustaa. Sellainen kolmoistikki tuntuu kovin paksulta ja helposti ryttää? Millä sinä teet t-paidan kaula-aukon?

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Olen niin onnellinen, kun tänään tuo samainen asu päällä sain töissäkin kehuja. Kyllä näillä nyt taas pärjää monta aikaa!

      Poista
  8. Tosi hyvännäköinen asu ja hyvältä näytät kuvissa! Hienoa että olet innostunut ompelemaan itsellesi. Mulla on kankaita paljon kaapissa, lapsia varten - mutta näyttää siltä, että parasta olisi ommella itselle. Peitetikkikonetta ei mullakaan ole. Uutta saumuria kun mietiskelin, niin Koivu Ompleumaailmasta suositteli sellaista saumuria, Missa on myös mahdollisuus ommella hihan suut ja helmat peitetikillä. ( Husqvarna Viking Huskylock S21 saumuri (2/3/4-lankainen + peitetikit) En vielä langennut, mutta houkutteli. Jotenkin ajattelen, että saumuri onsaumuri ja peitetikki sitten omansa. PELOTTAA KAIKKI LIIAN MONIMUTKAISET KONEET :) Ja siis tässä koneessa ei ole mun mielestä sitä kankaan syöttömahdollisuutta, mitä on erillisissä peitetikkikoneissa. MUkavaa aurikoista kesää sulle - ja ompeluiloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos! Olen samaa mieltä noiden koneiden kanssa. Jo nitoja on minulle kovin vaativa kone, yleensä saan kaikki hajalle. Enkä tule edes kokeilleeksi mitään hienouksia. Harmi!

      Poista
  9. Ompeleista en tiedä tuon taivaallista, mutta värit sopivat sinulle hyvin! Ei lainkaan liian hurjaa, vaan pirteää ja raikasta =)

    VastaaPoista
  10. Teen paitoihin kaula-aukot yleensä joko kankaalla tai resorilla kanttaamalla ja vedän siitä päältä tuplaneulalla (blogistani löytyy kyllä esimerkkejä jos jaksaa vähän selailla). Kannattaa kokeilla eri langan kireyksiä sen tuplan kanssa ja myös eri piston pituuksia. En usko, että on olemassakaan joustavaa suoraommelta (siis ei mitään ees taas joustotikkiä), kyllä siinä aina on se 2 ommelta rinnakkain. 2 ylälankaan ja 1 alalanka tekee sen jouston. Jos tekee kauluksen resorista niin sitä resoria pitää oikeasti venyttää aika paljon, ettei ala aaltoilla valmiissa tuotteessa, sama kyllä jos kanttaa trikoolla. Joskus harkitsin teollisuuspallistimen (googleta) hankkimista, kun meinasin, että kanttailen enemmänkin, mutta 50 e hintaan kanttaan aika paljon ihan omin pikku kätösinkin. Varsinkin kun sen sopimisesta omaan ei-teollisuuskoneeseen ei ole mitään takuita. Mulla on saumurissa kanssa sellainen ns. peitetikki ja olen kokeillut sitä pari kertaa. Sillä saa pipon reunan ihan ok, mutta en ole vielä onnistunut niin hyvin, että mihinkään vaatteeseen sitä olisin käyttänyt. Saumuriin kannattaa kyllä tutustua ihan kunnolla. Mulla on joku tarjouskone ja siitä on löytynyt kaikkia vinkeitä ominaisuuksia.

    VastaaPoista
  11. Taas unohtui osa edellisesta kommentista... Yhtenä vaihtoehtona saattaisi olla sellainen piilosauma. En tiedä sen oikeaa nimeä, enkä tiedä miten se sopii joustaville kankaille, mutta joskus koulussa se tehtiin johonkin juhlavampaan paitaan. Kaulukseen ommellaan ylimääräinen kaitale kangasta (voi ommella saumurilla) ja siiten kangaslipare vain käännetään nurjalle puolelle (jolloin sauma jää kahden kankaan väliin). Se kyllä kannattaa joillain piilopistoilla vähän ankkuroida nurjalle, ettei touhutessa ala lipareet viuhua. Ulkopuolelle ei siis jää näkyviin mitään, mutta kaitaleen pitää olla melko kookas, että pysyy sielä nurjalla. (En siis ole alan ammattilainen, vaan suurimman osan taidoistani kantapään tai jonkun muun ulokkeen kautta oppinut, joten käytä "neuvoja" harkiten. Korjatkaa joku ihmeessä jos höpisen ihan omiani.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos neuvoista! Täytyy vaan alkaa harjoitella.

      Poista